Jätinkirkot, Pohjois-Suomen kivikautiset "arvoitukset"

Ketkä rakensivat jätinkirkot? Miksi jätinkirkot rakennettiin?? Miten jätinkirkkojen rakentajat elivät?? Tornivaaran obeliskit

Pohjanlahden molemmin puolin Merenkurkusta pohjoiseen on säilynyt kivirakennelmia, jotka ovat vielä tänäänkin niin vaikuttavia, että Suomen puolella niitä on yritetty selittää "muualta tulleiden" tekemiksi. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että jätinkirkkojen levinnäisyys rajoittuu sopivasti muinaisen Kainuun alueeseen, eli ne liittyvät juuri sopivasti pohjoisimpaan suomalaisasutukseen. Löydöt ja maankohoamisen perusteella tehdyt ajoitukset sijoittavat jätinkirkkojen, tai "metelinkirkkojen" rakentamisajankohdan kampakeraamiseen kauteen. Miksi pohjois-suomalaisten esi-isät näkivät vaivan tehdä nuo silloisissa oloissa suunnattomat rakennelmat, ja miten heillä oli siihen varaa?
Mannerjään hävitessä nykyisten suomalaisten esi-isät valtasivat vapautuneet maat etelästä käsin. Kun keramiikka tuli tunnetuksi, ko. alueelle muodostui samasta väestöstä kampa- ja kuoppakeraamisia kulttuureja. Kampa- ja kuoppakeramiikat on merkitty keltaisella ja oranssilla. Keramiikkaa käyttämätön liuskekivikulttuuri (=saamelaiset) violetilla.	Viereiset kartat selvittävät Fennoskandian ja nykyisen Venäjän suomalais-ugrilaisen asutuksen alkuvaiheet. Esi-isämme olivat kivikautisia metsästäjiä, joita kiinnostivat pohjoisen riistarikkaudet. Yleensä kivikauden ihmisten elämä oli rikkaampaa suotuisimmissa luonnonoloissa etelässä, mutta Perämerellä kävi toisin. Ilmaston lämpeneminen toi koko Itämeren silloisen hyljekannan kevättalvesta meren pohjoisimpaan kolkkaan. Muualla ei ollut lisääntymiseen sopivia jäitä. Muinaissuomalaiset asuivat siis kirjaimellisesti lihapatojen ääressä. Kulttuuriinkin riitti voimavaroja.
Perämeren suomalaisesta muinaiskulttuurista on jäänyt jäljelle vain ruukunsirpaleita ja "arvoituksellisia" kivirakennelmia, joiden arvoituksellisuus on samaa laatua kuin paljon puhuttujen Pääsiäissaaren patsaiden: Maalaisjärkikin sanoo, että paikalliset asukkaat ovat ne tehneet, mutta rasistinen kolonialisti ei voi tunnustaa aboriginaalien saaneen mitään vaikuttavaa aikaan. Samasta syystä monikaan suomalainen ei tiedä näistä huolellisesti ilman laastia rakennetuista kivimuureista, joihin verrattavia kivikauden rakennuksia täytyy hakea Etelä-Skandinavian ja Puolan neoliittisista megaliittihaudoista asti. Lähempää ei löydy. Oheiset kuvat on piirretty viime vuosisadalla silloisten tutkijoiden toimesta. Tyrnävän Kotakankaan jättikirkosta on myös nykyaikainen piirros, josta näkee selvästi, miten nopeasti kivilatomukset ovat tuhoutuneet tällä vuosisadalla. Retkeilijöiden ym. voimamiesten lisäksi po. muinaismuistoja ja niiden ympäristöä on vahingoittanut soranotto.

Ketkä rakensivat jätinkirkot?

Ihmispopulaation perimän sopeutumisesta ulkoisiin olosuhteisiin ollaan montaa mieltä, eikä kaikkiin kysymyksiin ole vielä vastauksia. Jonkinlaisena työhypoteesina voitaneen kuitenkin pitää oletusta että esim. niukat olot suosivat pitkän ajan kuluessa pienikasvuisten ja -ruokaisten yksilöiden yleistymistä populaatiossa. Samoin useita sukupolvia jatkuva runsas proteiiniravinto mahdollistanee suurikokoisuutta ja pitäkasvuisuutta aiheuttavien geenien yleistymisen jonkin ihmisjoukon perimässä. Edellä jo kerrotiin, että kampakeraamisella ajalla Perämeren rannoilla vallitsivat nämä edellytykset. (*1)

Onko tässä selitys "jättiläisiin"? Vuotuiskierto-elintapaa noudattavat huonoina vuosina usein puutteenalaiset sisämaan metsästäjä-keräilijät ja paikallaanpysyvissä kylissä asuvat rannikkolaiset etääntyivät kulttuurisesti toisistaan, ja sukupolvien kuluessa ryhmien perimä-erot eivät tasaantuneet vaan kärjistyivät. Sisämaassa alettiin puhua "jättiläisistä", ja talviaikaan laajalti liikkuvat subarktiset metsästäjät levittivät terminologiansa muuallekin pohjolaan. Jätti-nimitys on voinut assosioitua myös rantalaisten huomattavan suuren vaurauteen, jonka demonstroimiseksi nämä rakensivat "jättimäisiä" rakennuksia.

Monta kysymystä on vielä auki, ja kukaan tieteellistä mainettaan varjeleva tutkija ei ole kaiketi tälläistä väittänyt, toistaiseksi. Kansanmiehet ja -naiset, joita Suomen Muinaismuistoyhtiön avustajat haastattelivat viime vuosisadalla vanhoista tarinoista ja perimätiedoista, näkivät asiat joka tapauksessa juuri näin: Jättiläiset tekivät huomiotaherättäviä kivirakennelmia; Heitä nimitettiin myös soineiksi, jatuleiksi, metelinväeksi, munkkilaisiksi ja muukilaisiksi; Heihin liitettiin kaikki vanhat kivityöt, -labyrintit, jätinkirkot, röykkiöt, Tornivaaran obeliskit ja "voimakivet"; He olivat pakanoita ja lähtivät pois kun kristinusko tuli maahan.

Perämeren kivimonumentit rakensi siis väestö, joka jatkuu pohjoispohjalaisissa ja jo ennen kaskisavolaisia Pohjois-Suomen ja Norbottenin jokivarsia asuttaneissa talonpojissa, mainitaan Fundinn Noregr-saagassa, ja on nyttemmin levinnyt vähän joka puolelle.

Miksi jätinkirkot rakennettiin??

Miten jätinkirkkojen rakentajat elivät??

Esihistoriallisten eurooppalaisten elämäntavasta ja yhteiskuntajärjestyksestä voidaan päätellä jotakin nykyaikaan asti "luonnonkansoina" eläneitä saamelaisia tarkastelemalla. Saamelaisten omaperäinen siita-järjestelmä hoiti hallinnon ja oikeuslatoksen tehtävät vuosituhansia, ja kun Lappi joutui veronalaiseksi, verotettava kohde oli "lapinkylä", ei yksityinen henkilö tai talous. Siita kokoontui kun kaikki sen jäsenperheet olivat saapuneet yhteiseen talvikylään, ja kokoukseen osallistui joka perheestä perheen pää. Siidan jäsenperheet olivat usein sukua keskenään, mutta lapinkylä-yksikkö ei ollut heimo. Talvikylä oli vuotuiskierrossa eläville saamelaisille ainoa koko yhteisön yhteinen asuinpaikka. Kesäkauden perheet (kotitaloudet) kiersivät oman nautintoalueensa hyödynnettävät kohteet siinä järjestyksessä, kuin "sato" valmistui ko. paikassa. Nautintoalueet jakoi siitakokous, niin että kullekkin taloudelle annettiin käyttöön luonnonvaroja pääluvun mukaan. Jos jollakin oli liikaa, se annettiin toisille.

Siita keräsi myös veron jäseniltään. Tietyt saaliseläimet olivat pyytäjänsä omaisuutta, mutta toiset kuuluivat siidalle. Niitä sai metsästää vain lapinkylän itsehallinnon antamassa järjestyksessä, ja määrätty osa esim. soopelin nahoista kerättiin talvikylään yhteiseen varastoon. Verokertymästä siita hoiti "sosiaaliturvan" ja ehkä ylläpiti tietäjää tai shamaania, vaikka todennäköisemmin tälläinen henkilö sai ylläpitonsa kestityttämällä itseään, tai lahjoina suoraan perheiltä. Siitalaitos sääteli arvoturkisten metsästystä niin että Ruotsin kruunu ylläpiti Lapin erikoisasemaa aina Kustaa Vaasaan asti, joka päästi savolaiset Lapinmaahan, vaikka arvostelijoiden mielestä se merkitsi kruunulle tärkeiden majava- ym. turkistulojen lopullista menetystä. Kaskisavolaiset tekivätkin ryöstöpyynnillä tuottoisasta turkistaloudesta lopun kymmenessä vuodessa.

Kuten jo mainittiin, siita ratkaisi myös riita- ja rikosasiat, eikä vankiloita tarvittu. Viimeinen siitakokous Suomen alueella pidettiin Suonikylän (Suonjelin) siidan talvikylässä 1938 Petsamon nimismiehen toimiessa valtiovallan edustajana kokouksen puheenjohtajana, mikä tapa oli vakiintunut 1900-luvulla. Sen jälkeen sota hajottikin suonjelilaiset, ja Euraasian vanhin yhtäjaksoinen hallintoperinne katkesi.

Lapinkylien ikimuistoisen itsehallintojärjestelmän, siitalaitoksen, sopivuutta kivikauden ihmisten "valtiomuodoksi", on yritetty kiistää mm. sillä perusteella, että esim. Kemijokivarren tai po. rannikon kampakeraamisenkin kauden väki ei ilmeisesti pääosin harjoittanut vuotuiskiertoa, vaan asui vuodet ympäri kiinteissä suurkylissä. Realistisesti arvioiden, suurkylissä siidan kaltainen hallintotapa on helpompi järjestää ja tarpeellisempikin, kuin vain kerran vuodessa kokoontuvassa kolttayhteisössä. Toteutetut yhteiset suurhankkeet, kuten Tornivaaran obeliskit ja jätinkirkot, todistavat että yhteistomintaa ja järjestelykykyä riitti peräpohjolan suomalais-ugrilaisilla jo 3000 eKr.. Muinaisen itsehallinto-elämäntavan kiistämisessä lieneekin kysymys yrityksestä salakuljettaa historiankäsitykseen jonkinlainen fiktiivinen "yläluokka", joka olisi organisoinut ja "alistanut", meitä poloisia metsäsuomalaisia, mutta tämä onkin jo Bonniersin historia-värikuvakirjojen tasoista höpinää.

Edellä mainittu Maakallan Haminaoorninki on ilmeisimmin jäänne ja osoitus lantalaistenkin keskuudessa säilyneestä tiedosta ja valmiudesta hallinnon ja oikeustoimen hoitamiseen rahvaan omasta toimesta, ilman laillisen esivallan auktoritteettiä. Toinen tietolähde rautakauden jälkeisen Pohjolan hallintoperinteestä on Islannin laki- ja käräjälaitos ennen Norjan ylivallan tunnustamista. Johtuen Islannin asutuksen erityispiirteistä, hallinto, oikeuslaitos ja uskonnonharjoitus olivat siellä ylimyskeskeisiä, mitä ne eivät voineet olla alunperin mantereella. -Silloinhan kehitys olisi ollut täysin toisensuuntainen. Islannin "demokraattinen" käräjäperinne ei ole voinut kehittyä myöhäis-skandinaavisessa ylimysjohtoisessa yhteiskunnassa. Sen täytyy olla vanhempi ja alkuperäisempi.

Esihistoriallisten Pohjan rannan asukkaiden hallintotapa lienee siis ollut pääpiirteissään nykyaikaan jatkuneiden tai historian lähteissä kuvattujen pohjoismaisten kansanvallan muotojen kaltainen. Jättirakennuksia ei siis tehty minkään "yläluokan" statuksen korostamiseksi, eikä niiden innovaatio varsinkaan ole tuontitavaraa, vaikka moni niin mielellään sellaiseen uskoisi.

(*1) On esitetty myös käsityksiä suomalaisten geenien "vaihtumisesta", niin ettei meidän nykyinen perimämme olisikaan alkuperäinen, vaan vaihdettu. Tämän mahdollisuuden sulkee pois Luigi Cavalli-Sforzan ym. jo 80-luvulla tekemät eurooppalaisten geeniperimää koskevat kartoitukset, joissa tarkastellaan kolmen eri geenikompleksin esiintymistiheyttä eri puolilla Eurooppaa. Tämän tarkastelun mukaan samankaltainen geenikooste, kuin suomalaisilla, on vain niillä populaatiolla, joiden kanssa olemme muutenkin "lähisukulaisia". Etäämmältä tullut maahanmuutto näkyisi näissä kartoissa, ja sellaista ei näy. Esim. Keski-Euroopassa ei ole nykyisten suomalaisten kanssa yhtenevää populaatiota.

KIRJOITA VIERASKIRJAAN!

VOIT LUKEA VIERASKIRJAN.

Liity postituslistaamme! Kirjoita sähköpostiosoitteesi tähän, ja klikkaa "Join List"-painiketta:
Powered by ListBot

EDELLISELLE SIVULLE

TAKAISIN ETUSIVULLE

SEURAAVALLE SIVULLE

Ajankohtainen kirjoitus, #Keskustelua,#Tapahtumat ja kokoontumiset,#Miksi pakana?#Suomen historia, #Suomen kuninkaat saagojen mukaan,#Pyhät kirjoitukset,#Johdatus suomalaiseen mytologiaan,#Suomalaisia jumalia,#Kuvia suomalaisista jumalista,#Karhunpeijaiset,#Marilainen uhrirukous,#Saamelainen noitarumpu,#Pyhät paikat,#Mantsinsaari, Ponoi, #Kaali-järvi,#Jätinkirkot,# Tornivaara,#Suomalaisten alkuperä, 20 000 e.a.a.,#Paleoliittisen Euroopan elinkeinot,#Suomalaiset 1500 e.a.a.,#Suomalaiset n. 800 j.a.a.,#Suomalais-ugrilaiset kansat "Red Bookissa",#Karjalaiset yritettiin tuhota,#Kamassien kuolinlaulu,#Labyrinttien alkuperä: Kalju Põllu,#Labyrinttien alkuperä: Harri Holma,#L.I.Ringbom: Troijaleikit ja nauhatanssi,#Labyrintit Helsingissä,#"Vanha Eurooppa",#Harlovka,#Kuolan niemimaa,#"Nauhatanssi" Saksasta,#"Nauhatanssi" Suomesta,#Mitä labyrintit olivat, #Labyrintti Ajos-saarella Kemissä,#Kantalahti,#Labyrinttikuvio Äänisen Joutsenniemessä,#Pakanuus tänään,#Shepherdstownin kevätjuhla, #Pakanat Itäisessä Keski-Euroopassa,#Suomen asutuksen alku,#Kielen vaihtuminen Pohjois-Euroopassa,#Pronssikauden kieli Ruotsissa,#Dolukhanov jääkauden väestöstä,#Geenikompleksit Euroopassa Cavalli-Sforzan mukaan,#Geneettiset välimatkat suomalaisista muihin,#Olenij-Ostrovikin "mongolikallot" väärennöksiä!,#Suomalaiset antropologisessa luokituksessa,#Suomen heimojen ja murteiden alkuperä,#Eerik Pyhän legendan historiallinen arvo,#Henrik Lättiläisen kronikkaa: Ensimmäisen kirja,#Toinen kirja,#Tanskalaisten sotaretki,,#Suomi 1200-luvulla,,#Sammon ryöstö ja "Pohjan Akan" historia,#Ylösnousemus myyttejä, Lemminkäinen, #Ylösnousseita jumalia,#Ishtarin Manalan matka,#Sarvipäiset Jumalat,#Häräntappo-runo ja Mithra-jumala, #Hirvenpää sauvat,#Eurooppalainen Jumalatar,#Näkemyksiä Jumalattaresta eri aikoina,#"Jumalattaren yhdeksät kasvot", #Catal Hüyük,#Maidanetz,#Tripoljen kulttuuri,#Baskien Jumalatar Mari, avain vanhaan uskontoon,#Kuoleman palvonta, #Joutsenia Äänisen kalliopiirroksissa,#Labyrintti etruskilaisessa maljakossa, #Linkkejä,#Pyramidit,