|
Jäätikkö noin 20 000 eKr. Pohjois-Euroopan
myöhempi väestö asusti tähän aikaan etelämpänä.
Metsä/tundra-vyöhykkeessä Ukrainassa ja Balkanilla
viihtyivät mammutit ym. megariista. Paleoliittisten
mammutinmetsästäjien arvellaan olleen kieleltään suomalaisugrilaisia (uralilaisia) ja perimältään cromagnoideja.
Ne ainekset, joista myöhempi ja nykyinenkin eurooppalainen väestö kostuu, olivat suurimmalta osin Euroopassa jo tähän aikaan. Cromagnoideista poikkeavaa väkeä tuli etelästä Pyreneiden niemimaalle ja Kaakkois-Eurooppaan vasta mesoliittisten pienriistanmetsästäjien mukana. Uusia puhuttuja kieliäkään ei näytä tätä ennen tulleen.
|
|
 |
Yoldia-meri 9000-8500 eKr. Ensimmäiset "suomalaiset"
Suomessa. Ilmaston lämpeneminen ja megariistan tuhoutuminen
on tehnyt jo lopun mammutinmetsästys-kulttuurista,
jonka väestöt ovat sulautuneet pohjoisempiin
peuranmetsästäjiin, jota nyt ovat "vallitseva"
ryhmä. Puhuttu kieli on edelleenkin suomalaisugrilainen. Kartan ajankohtana kunda/suomusjärven kulttuurin metsästäjät
liikkuivat jo Yoldiameren saarilla, myöhemmän Salpausselän
harjalla, ruuhissaan ja nahkakanooteissaan.
Eläntavan on täytynyt muistuttaa nykyisten arktisten kansojen, eskimoiden, aleuttien ja tsuktsien perinteistä elämää. Kivikauden arktiset metsästäjät ovat olleet teknisesti hyvin korkealla tasolla, ja ilmeisesti jo hyvin varhain kehittäneet oloihin sopivat työkalut ym. varustuksen. Grönlannin hyljettä oli siihen aikaan runsaasti Itämeressä, ja ainakin Vienanmerellä ja Ruijassa on harrastettu valaapyyntiä.
|
|
 |
Maailman vanhin kalaverkko
Antreasta, Karjalan kannakselta Suomesta, on noin 10 000 vuotta vanha. Kivikauden Suomen asukkaat ovat siis olleet korkealla teknisellä tasolla, ja pystyivät ilmeisesti hyödyntämään tehokkaasti ympäröivän luonnon resursseja. Kalaverkot ovat muuten tänäänkin suurinpiirtein saman pituisia ja korkuisia, ja silmäkooltakin Antrean verkon mukaisia. Ainoastaan raaka-aineet ovat kehittyneet.
Ylempänä olevat möykyt ovat painoja, alemmat männyn kaarnasta valmistettuja kohoja, joiden kaltaisia käytettiin Suomenlahdella vielä 50-luvulla.
Kaivauksia Antreassa johti Sakari Pälsi.
|
|
|
Suomen asuttaminen "Tvärminne 2:ssa" esilläolleen
kartan mukaan. Jäätymismaksimin aikana Mustanmeren
rannoilla asunut kansa valloitti Pohjolan etelästä
käsin. Poikkeuksena Ruija, joka asutettiin rannikkotietä. Jään vetäytymistä edeltäneet asutukset on merkitty pisteillä.
Tämän aikakauden eurooppalaiset eivät käyttäneet keramiikkaa. Elintapa perustui vuotuiskiertoon, eli yhteisö siirtyi tietyllä alueella luonnonvarojen hyödyntämisen määräämässä järjestyksessä aina vuodenaikaan sopivimpaan paikkaan. Tämä liikkuva elämäntapa ei ollut "kiertelyä", jossa ihmisryhmät liikkuvat tietämättä mihin ovat menossa, vaan kausittaiset leiripaikat olivat yleensä vakiintuneita. Kun ilmaston lämpeneminen muutti joskus nopeastikin maisemaa, yhteisöt pyrkivät pysymään siinä luontotyypissä, jota he parhaiten pystyivät hyödyntämään. Tämä lienee ollut muuttoliikkeen mekanismi, ei "kansainvaellus" eikä "pieninä ryhminä vähittäin siirtyminen".
|
|
|
Paleoliittisen ja mesoliittisen kauden taitteessa
Britanniasta Uralille ulottunut peuranmetsästäjä-kulttuuri,
ja -kansa, on jakautunut maglemosen, kundan jne. kokonaisuuksiksi,
jotka ottivat haltuun jäästä ja merestä
vapautuneen maan. Piikiveä Virossa ja etelämpänä
käyttänyt kunda-kansa sopeutui Suomen oloihin, ja
otti työkalujen raaka-aineeksi paikallisen kvartsin. Karttan on merkitty "kvartsi-asuinpaikat", ja niiden levittäytyminen pohjoiseen ja länteen.
Pohjoisella jäämerellä etelästä tulleet
kohtasivat komsa-asutukset, joiden tuhannen vuoden yksinäisyys
päättyi. Komsa-kulttuuri sulautui tulokkaisiin kuitenkin
vasta kampakeraamisena aikana (SÄR-1). Heiltä
lienee jäänyt pohjois-saamelaisille eräs
geenikompleksi. |
|
Jääkauden jälkeinen maahanmuutto toi Suomeen suomalaisugrilaisen kielen ja pääosin nykyisen näköisen väestön. Vuosituhansien aikana tuli toki väestötäydennystäkin, kaikki euripideja, mutta Suomen ns. nykyinen alue ei ollut suomalaisen etnogenesiksen tapahtumapaikka. Suomalaiset muodostuivat sekä kansana että kulttuurina koko Eurooppaan ulottuneessa prosessissa, samassa joka loi meidän naapuri- ja sukulaiskansammekin. "Alkukoti" ulottuu siis Atlantista Uralille ja Mustastamerestä Jäämereen.
 |