![]() Pääsivu |
Raharealisaatio Suomessa rahaolojen uudistus vuonna
1840. Valtion läänittämien tilojen peruutus. Reduktiota käytettiin useaan kertaa Ruotsin historiassa. Resessi Riikintaalari Ristiretkiaika Runstykki SAK Vuonna 1931 perustettu Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto. Salaneuvos Santarmisto Senaatti Suomen hallituksen nimitys vuosina 1816-1918. SKDL Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Sistersiläiset Slavofiilit SMP Suomen maaseudun puolue. Perustettiin 1959. Puolueen tunnetuin poliitikko oli Veikko Vennamo. Solidus Pieni, välittömästi tankoon kiinnitetty lippu tai taistelumerkki Statuutti Ruotsin ja Venäjän välillä 27.2.1617 solmittu rauha. Ruotsi sai Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan ja luopui vaateistaan Venäjän valtaistuimeen. Stuhmsdorfin välirauha Vuonna 1635 Puolan ja Ruotsin välillä 26 vuodeksi solmittu aselepo. Sturen kronikat Suuriruhtinas Suuri Pohjan sota Ruotsin vuosina 1700-21 käymä sota. Vihollisina olivat mm. Venäjä, Tanska, Puola ja Preussi. Svekomania Tabelli Väkilukutaulu, joita kerättiin vuodesta 1749 lähtien. Se jakaantui vuosittain tehtyyn väestönmuutostaulukkoon. Tarton rauha Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauha vuonna 1920. Terijoen hallitus Joulukuussa 1939 kommunistien
nukkehallitus, jonka Neuvostoliitto tunnusti. Hallituksen
pääministerinä toimi Otto Tililääni Keskiajalla käytössä ollut järjestelmä, jossa läänitykstä hallinnut ylimys oli tilivelvollinen kaikesta alueensa veronkannosta kuninkaalle. TPSL Työväen ja pienviljelijäin
sosiaalidemokraattinen liitto. Perustettiin 1959, mutta
14 vuotta myöhemmin yhdistyi Triviaalikoulu Alemmista oppikouluista käytetty nimitys. Tuomiokapituli Uudenkaupungin rauha Ruotsin ja Venäjän rauhansopimus vuodelta 1721, jossa Ruotsi menetti mm. Viipurin läänin. Vakka-Suomi Vakka-Suomi sijaitsee Varsinais-Suomen
länsiosassa. Sen keskuksena oli vuodesta 1617 lähtien
Uusikaupunki. 1500 -luvulta lähtien alueella on
harjoitettu puuastioiden valmistusta ja myyntiä. Keskushallitus. Valtiopäiviä
kiinteämpi elin. 1630 -luvulta lähtien valtaneuvostoon
kuuluivat kollegioiden päälliköt, valtakunnankansleri,
drotsi, marski, valtakunnanamiraali ja
valtiovarainhoitaja. Henkilö, joka hoitaa hallitsijan
tehtäviä väliaikaisesti. Säädyt kokoontuivat valtiopäiville määräajoin tai hallitsijan kutsusta. Valtiopäivien edeltäjä oli herrainpäivät ja myöhempi versio on eduskunta. Vanhasuomalaiset Suomalaisen puoleen konservatiivinen siipi. Vanha Suomi Venäjään vuosina 1721 ja 1743 liitetyistä kaakkoisista alueista käytetty nimitys. Vapaussota Valkoisten käyttämä nimitys
sisällissodasta. Isorokon torjuntamenetelmä, jota
käytettiin ennen kuin rokotus keksittiin. Viikinkien käyttämiä laivoja. Päätyypit ovat soutu- ja purjelaivat. Viipuri Volynia Voutikunta Hallinnollinen alue. Sen hallinnosta vastasi vouti ja enimmillään voutikuntia Suomessa oli 40. Nimitystä käytettiin kihlakunnan rinnalla 1630-luvun jälkeen. Westfalenin rauha 30-vuotisen sodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 24.10.1648. Ruotsi sai Etu- ja Taka-Pommerin sekä pari hiippakuntaa. WEU Länsi-Euroopan Unioni. Euroopan unionin sotilaallinen organisaatio, joka perustettiin 1948. YYA -sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välinen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus, joka oli voimassa vuosina 1948-91. Yöpakkaset Zavidovo-vuoto Kekkosen ja neuvostojohdon välillä käydyn luottamuksellisen neuvottelun muistion tulo julkisuuteen kesällä 1972. Äyri Äyri oli alunperin painomitta, mutta myöhemmin siitä tuli vaihtoraha Skandinavian maissa. Laskuyksikkönä äyri oli 1/8 mk = 3 aurtuaa. Kustaa Vaasan aikana 1522 äyriä alettiin lyödä rahaksi hopeasta. |