Pääsivu
Historia
Aikajana
Hallitsijat
Linnat
Lippu
Raha
Kirkko
Kirjallisuus
Sanasto
Tietovisa
Lähteet
Keskustelu
Linkit
Sivukartta
Palaute
Henkilöitä
Fagerholm, Karl-August
Fagerholm oli eduskunnan jäsenenä 1930-66 ja sen
pitkäaikaisin puhemies. Fagerholm oli pääministerinä
kolmesti sekä 1956 presidenttiehdokkaana.
Friedrich, Karl
Friedrich oli Hessenin prinssi ja jalkaväenkenraali. Hän erosi sotapalveluksesta vuonna 1915. Hänet valittiin Suomen kuninkaaksi 9.10.1918, mutta reilun kahden kuukauden kuluttua hän kieltäytyi kuninkuudesta.
Holsti, Rudolf
Holsti oli eduskunnan jäsenenä 1913-18 ja 1922-23. Hän
oli vuosina 1927-40 Suomen edustajana Kansainliitossa.
Kallio, Kyösti
Kallio oli Suomen neljäs presidentti. Kallio kuului
Maalaisliiton perustajiin 1906 ja itsenäisyyssenaattiin
1917. Hän oli eduskunnan jäsenenä 1907-14 ja 1917-37.
Eduskunnan puhemiehenä Kallio toimi 15 kertaa ja oli
pääministerinä neljästi. Presidentin vaalissa 1937
Kallio valittiin toisessa äänestyksessä presidentiksi.
Kallion sai eron presidentin virasta marraskuussa 1940.
Hän kuoli 19.12.1940.
Karjalainen, Ahti
Karjalainen oli ulkoministerinä useissa hallituksissa
vuodesta 1957 alkaen ja pääministerinä 1962-63 ja
1970-71. Hän oli Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä
1958-83 ja puheenjohtajana 1983-84. Eduskunnan jäsenenä
Karjalainen oli 1966-79.
Kekkonen, Urho
Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti.
Kosola, Vihtori
Kosola oli 1920-luvulla lakonmurtajajärjestö
Vientirauhan asiamiehenä Etelä-Pohjanmaalla. Hän oli
lapuanliikkeen tunnetuin johtaja ja johti
talonpoikaismarssia kesällä 1930. Kosola toimi
Isänmaallisen Kansanliikkeen puheenjohtajana vuosina 1934-36.
Kustaa I Vaasa
Kustaa oli kuninkaana vuosina 1521-60. Kustaa edisti uskonpuhdistusta ja hänen aikanaan Ruotsi erosi paavin alaisuudesta.
Kuusinen, Otto Ville
Työväenliikkeen johtajia vuosina 1906-17. Hän joutui maanpakoon ja toimi Terijoen hallituksen pääministerinä.
Laurentius Petri
Teologi Laurentius Petri oli Ruotsin ensimmäinen
luterilainen arkkipiispa vuodesta 1531. Hän laati vuonna 1571
vahvistetun kirkkojärjestyksen.
Margareta
Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningatar. Hän oli Tanskan ja Norjan sijaishallitsijana vuodesta 1387 alkaen. Pari vuotta myöhemmin valittiin Ruotsin hallitsijaksi. Margareetan ja Eerik Pommerilaisen työn tuloksena syntyi Kalmarin kokous.
Molotov, Vjatseslav
Neuvostoliiton ulkoministeri vuosina 1939-49 ja 1953-56.
Nikolai II
Venäjän viimeinen tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894-1917.
Olaus Petri
Vuonna 1493 syntynyt Olaus Petri opiskeli
Wittenbergissä. Hän saarnasi uskonpuhdistuksen
puolesta. Olaus toimi 1531-33 Kustaa Vaasan kanslerina.
Hän edisti uskonpuhdistusta myös kirjallisella
tuotannolla.
Oxenstierna, Axel
Oxenstierna nousi valtaneuvoston johtajaksi vuonna 1611. Hän muodosti protestanttisen ruhtinaiden kanssa Heilbronin liiton Saksan keisaria vastaan.
Paasikivi, Juho Kusti
Suomen seitsemäs presidentti vuosina 1946-56.
Salmela, Hugo
Hugo Salmela oli punakaartilaispäällikkö. Salmela
toimi kansalaissodan alussa Savon rintamalla. Hän sai
surmansa räjähdysonnettomuudessa järjestäessään
Tampereen puolustusta.
Sillanpää, Miina
Sillanpää toimi eduskunnan jäsenenä lähes
keskeytyksettä vuodesta 1907 vuoteen 1947 ja oli Suomen
ensimmäinen naisministeri 2. sosiaaliministerinä vuosina
1926-27.
Speranski, Mihail
Vuonna 1807 Speranskista tuli valtiosihteeri. Lisäksi
hän toimi Turun akatemian kanslerina 1809-1812.
Sprengtporten, G. M.
Suomalainen upseeri, joka oli Anjalan
liiton johtaja. Hän siirtyi Venäjälle 1786 ja toimi
myöhemmin kenraalikuvernöörinä.
Stolypin, Pjotr
Stolypin pyrki toteuttamaan pääministerikaudellaan
1906-11 maatalousuudistusta, jolla luotaisiin varakas
maataomistava talonpoikaisto valtaapitävien tueksi ja
vallankumouksellisten vastapainoksi. Hän ajoi
venäläistämispolitiikkaa ja Suomessa alkoi hänen
aikanaan toinen sortokausi.
Sture, Svante Nilsson
Svante Sture sai valtioneuvoksen arvon vuonna 1481. Vuosina 1495-97 hän osallistui sotatoimien johtoon Ruotsin ja Moskovan välisessä sodassa. Piispa Hemming Gadhin ja muutaman muun kirkonmiehen toimesta Svante Sture valittiin valtionhoitajaksi vuoden 1504 alussa.
Ståhlberg, Kaarlo Juho
Suomen ensimmäinen presidentti vuosina 1919-25.
Svinhufvud, Pehr Evind
Svinhufvud oli valtiopäivien ja eduskunnan jäsenenä vuosina 1899-1912 ja eduskunnan puheenjohtaja vuosina 1907-1912. Hän palasi eduskuntaan vuonna 1930 ja hänet valittiin presidentiksi seuraavana vuonna.
Särkilahti, Maunu
Maunu toimi Turun piispana vuodesta 1489. Hän uudisti tuomiokirkkoa.
Torstensson, Lennart
Torstensson oli ruotsalainen sotapäällikkö, joka kunnosti tykistöä. Hän toimi armeijna ylipäällikkönä 30-vuotisessa sodassa vuosina 1640-45.
Tott, Eerik Akselinpoika
Eerik Tott toimi käskynhaltijana Itä-Suomessa. Tott oli
perustamassa Olavinlinnaa vuonna 1475.