Pääsivu
Historia
Aikajana
Hallitsijat
Linnat
Lippu
Raha
Kirkko
Tietovisa
Sanasto
Linkit
Lähteet
Sivukartta
Palaute
Leirilinnana
Turun linnan perustamisvuodeksi ilmoitetaan useimmiten vuosiluku 1280. Maunu Ladonlukon veli Bengt oli Suomen herttuana vuosina 1284-91. Hänen aikanaan herttuakunta teki velkaa suurten menojen takia, jotka todennäköisimmin aiheutuivat Turun linnan rakentamisesta. Linnan rakennustöisen alkaessa linna suunniteltiin pienelle saarelle. 1300-luvun vaihteessa veden pinta oli liki 3,5 metriä nykyistä korkeammalla. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa Turun linna muistutti enemmän kastellia kuin linnaa. Se oli kuin suoramuotoinen kastelli, jonka länsipäässä oli torni ja kullakin sivulla portti. Rakennelma oli yhtä suurta kenttää, jolla oli kaksi muurattua rakennusta. Kentällä oli mahdollisuus majoittaa suuria sotajoukkoja. Suuria linnaleirejä tarvittiin joukkoja varten, jotka olivat rakentamassa Ruotsin valtaa Itämaassa. Vuonna 1318 novgorodilaiset polttivat Turun kaupungin. Linnaa ei tiettävästi vallattu.
Umpilinnaksi
Herttua Valdemarin aikana 1300-luvun alussa linna rakennettiin luultavasti umpilinnaksi. Kolme porttia neljästä muurattiin umpeen sekä kehämuuria että länsitornia korotettiin. Tornista tuli kompleksin lujin kohta. Se toimi viisikerroksisena asuintornina. Ylin
kerros oli
ampumakerros ja varsinaiset asuinhuoneet olivat
kolmannessa ja neljännessä kerroksessa. Tärkeimmät
asuinhuoneet olivat kuitenkin salirakennuksessa. Se
käsitti varastohuoneen, miehistön linnatuvan ja
holvatun salin. Holvit tuhoutuivat vuonna 1365
tulipalossa. Linnapihaa vastapäätä aloitettiin
eteläsiiven rakentaminen. Se käsitti tuolloin
taloustiloja. Länsipäätyyn rakennettiin yhdeksän
metrin korkea varastohuone, johon pääsi vain katolla
olevasta aukosta. Valmiin palatsin linnapiha jaettiin
poikkimuurilla kahtia. Vuoden 1369 tulipalon jälkeen
käskynhaltija Ernst von Dotzenin oletetaan aloittaneen
jälleenrakennustyöt, jotka jatkuivat vielä Bo
Joninpojan aikana. Siipiosia laajennettiin niin, että
linnanpihasta tuli pitkä ja kapea. Itäpuoli korotettiin
samaan korkeuteen kuin eteläpuoli. Se mahdollisti
ampumakäytävän rakentamisen linnan ylimpään
kerrokseen. Sisäportaat puuttuivat linnan ulkomuurista.
Ainoastaan ampumakäytävään johti portaat. Kuningatar
Margareetan aikana Turun lääni laskettiin
tililääneihin. Linnaa hallittiin tilitystä vastaan tai
sitä hallitsivat hallitsijan voudit. Valtionhoitaja Sten
Sture rakennutti pohjoissiipeen uuden kappelin, ns.
Sturenkirkon. Juhana-herttua
Vuoden 1523 elokuusta lähtien Kustaa Vaasa hallitsi myös Turun linnaa. Turusta tuli taas tililääni, jota kuningas ja hänen hallintokoneisto valvoivat entistä tarkemmin. Turun vouti oli Kustaan henkilökohtaisessa valvonnassa. Voudille kuningas antoi ohjeet kirjeitse. Juhana nimettiin Suomen herttuaksi vuonna 1556. Samana kesänä alkoivat linnan muutos- ja laajennustyöt, vaikka
Kustaa
Vaasa olikin eri linjoilla niiden suhteen. Päälinnaa
jakanut muuri purettiin ja linnasta tuli taas yksi
kokonaisuus. Hovin keskeiset toiminnot siirrettiin Hovin
keskeiset toiminnot siirrettiin keskiaikaisten osien
yläpuolelle. Ampumakäytävät poistettiin samalla.
Linnan sisäpihalle rakennettiin porrastorni, jonka
portaikosta pääsi kaikkiin eteläsiiven kerroksiin. Turun linnan elämä muuttui vuonna 1562 Katariina Jagellonican muuttaessa linnaan. Katariinan ja hovin kautta linnaan tuli ylellisyystavaroita, kuten haarukat, matot ja ikkunaverhot. Juhana matkusti hovinsa kanssa Ulvilan kuninkaankartanoon talven ajaksi. Vuosina 1563-1570 linna oli koruton. Juhana vangittiin veljensä Eerikin käskystä. Veljesten osat vaihtuivat ja Eerik tuotiin vuonna 1570 vangittuna Turun linnaan. Eerikin mukana tuli puoliso Kaarina Maununtytär ja 21 hengen seurue. Vuoden vankeuden jälkeen seurue siirrettiin Kastelholmaan ja sieltä myöhemmin eteenpäin. Vuonna 1573 Katariina tuli lastensa kanssa Turun linnaan, jossa he olivat neljä vuotta.
1590-luvulla Turun linna oli yksi niistä linnoista, jotka liittyivät Kaarlen ja Sigismundin väliseen valtataisteluun. Molemmat olivat nimenneet oman käskynhaltijan Flemingin suvusta. Sigismundin käskynhaltija kuoli vuonna 1597 matkalla Turkuun. Sigismundin pyynnöstä linnaan ei päästetty ketään. Kuninkaan joukkojen päällikkyyden otti Arvid Stålarm. Elokuussa Kaarlen miehet tulivat murskaamaan Suomessa esiintyvää vastarintaa.
Esilinna
1400-luvulla
todennäköisesti aloitettiin esilinnan ulkomuurin
rakennustyöt. 1570-luvulle asti esilinna muistutti
pientä kaupunkia. Tuolloin esilinnassa oli kolme tornia,
joista pohjoistorni on vieläkin säilynyt. Kehämuurin
sisäpuolella rakennukset olivat suurimmaksi osaksi
puisia. Mm. seuraavista rakennuksista esilinnan alueella
on löytynyt mainintoja: keittorakennus, panimo,
asevarasto ja sen sauna, ruokakellari ja huovien kellari.
Kehämuurien sisäpuolelta esilinna uudistettiin vuosina
1575-1588. Puisten rakennusten tilalle rakennettiin
tiilisiä siipirakennuksia. Tämän jälkeen esilinna
muodostui kehämuurista ja tornista sekä
siipirakennuksista. 1600-luvulla maaherrat ja
kenraalikuvernööri Brahe asuivat itäsiivessä. Turun
hovioikeus sijoitettiin pohjoissiipeen, jossa myös
linnanvouti asui. 1600-luvun lopun jälkeen hallinto
siirrettiin muualle. Vuosina 1705-1706 sisustettiin kirkko päälinnan eteläiseen siipeen entiseen juhlasaliin. Kirkossa pidettiin jumalanpalveluksia parin sadan vuoden ajan säännöllisesti. Sisustus säilyi vuoden 1941 tulipaloon asti. Pohjan sodan aikana vuosina 1713-21 venäläissotilaita majoitettiin Turun linnaan. Myös "hattujen sodan" aikana linnassa oli sotilaita majoitettavana. 1750-luvulla ehdotettiin linnan purkamista. 1776 sisustettiin esilinnaan kruunuvankila ja kruununpolttimo.