Pääsivu
Historia
Aikajana
Hallitsijat
Linnat
Lippu
Raha
Kirkko
Tietovisa
Sanasto
Linkit
Lähteet
Sivukartta
Palaute
Raaseporin linna
Rakentaminen
1500-luvun piispankronikassa piispa Johannes Westfalenin
aikana Bo Joninpoika rakensi Raaseporin linnan.
Perustaminen ajoittuu todennäköisesti vuosiin 1373 ja
1378. Syytä linnan rakentamiseen on haettu mm.
vitaaliveljien tarpeesta tukikohtiin. Tämä teoria
kaatui ajalliseen mahdottomuuteen. Bo Joninpoika erotti
Raaseporin ja kahdeksan muuta pitäjää omaksi
läänikseen. Raaseporin linna voidaan olettaa perustetun
Itämeren kaupan solmukohdaksi. Tässä roolissa se toimi
179 vuotta. Perimätiedon mukaan Raasepori olisi
korvannut Junkarsborgin leirilinnan.
Linnan liki 180 vuoden toiminnallinen kausi voidaan jakaa
päävaiheeseen. Bo Joninpojan aikana vuodesta 1378
vuoteen 1400 käskynhaltijana oli Tord Rörikinpoika.
Ensimmäisessä rakennusvaiheessa kalliolle rakennettiin
hevosenkenkää muistuttava linna. Nykyisistä raunioista
on tunnistettavissa asuintorni ja muita torneja.
Sisäpihalla oli todennäköisesti pieniä
puurakennuksia. Otto Pogwischin aikana linnan
miehistölle opetettiin tuliaseiden, etenkin tykkien
käyttöä. Hänen paettua Tallinnaan 1434 linna
alistettiin Nils Kristerinpojalle. Eerik Pommerilaisen
200 miehen joukko valtasi linnan kolme vuotta myöhemmin.
Raaseporin sisäpoliittinen merkitys kasvoi Kaarle Knuutinpojan myötä 1440-luvulla. Vuonna 1439 Suomesta tuli Kaarlen elinikäinen läänitysalue. Läänitykset peruttiin 18 vuotta myöhemmin, kun Kaarle syrjäytettiin. Oltuaan vallassa jälleen muutaman kuukauden, hän sai pitää Raaseporin henkilökohtaisena läänityksenä. Hänen hovistaan on vain vähän tietoja. Kaarlen voidaan olettaa laajentaneen linnaa mm. asuinsiivillä. Kaarlen tultua kolmannen kerran kuninkaaksi, Lars Tottista tuli Raaseporin hallitsija. Hänen aikanaan itä- ja länsisiipiä korotettiin. Eteläsiivestä tehtiin linnan keskus. Päälinnan itäkulmaan rakennettiin pyöreä asuintorni. Se entisöitiin 1890-luvulla. Linnan eteläpuolelle rakennettiin uusi esilinna. Vuonna 1483 Ivarista tuli Raaseporin hallitsija Larsin kuoltua. Sven Sture piiritti Raaseporia neljä vuotta myöhemmin. Puolustusta johtanut Larsin leski Kristiina Erikintytär antautui.
Kohti museointia
Sten Sture sijoitti linnaan alussa tilivelvollisia
vouteja. Vuonna 1490 palattiin
läänitysjärjestelmään. Kahdenkymmenen vuoden ajaksi
Raaseporia tuli hallitsemaan Tönne Eerikinpoika Tott.
Lyhyen Venäjän sodan aikana linnasta käsin
onnistuttiin lamaannuttamaan Novgorodiin suuntautunut
laivaliikenne. Kunigas Kristian lähetti vuonna 1520
Rolof Mattsinpojan ottamaan linna haltuunsa. Uudeksi
päälliköksi tuli Tile Gislenpoika, mutta kolme vuotta
myöhemmin maa joutui Kustaa Vaasan käsiin. 1530-luvulla
Erik Fleming teki korjauksia linnaan. Linnan maista
tehtiin 1690-luvulla Raaseporin everstinvirkatalo.
Muinaistieteellinen tiedekunta sai rahoja linnan
korjaukseen vuonna 1839. Arkkitehti Magnus Schjerfbeckin
johdolla tehtiin välttämättömiä korjauksia.
Pyöreätä kulmatornia vahvistettiin tuolloin.
1980-luvulla Museoviraston johdolla siipiosat ja
vaippamuurit katettiin. Lisäksi muurin sisäpuolelle
rakennettiin linnaan tutustumista helpottamaan
parvikäytävä.
Linnan päälliköt