Pääsivu
Historia
Aikajana
Hallitsijat
Linnat
Lippu
Raha
Kirkko
Tietovisa
Sanasto
Linkit
Lähteet
Sivukartta
Palaute

20- ja 30-lukujen vaihteen levottomuudet

Lapuanliike

1920-luvun mittaan oikeisto tuskastui puolueriitoihin ja niistä johtuvaan parlamentarismin heikkouteen. Äärivasemmiston näkyvä esiintyminen erityisesti vuoden 1927 suurissa satama- ja metallialan lakoissa provosoi oikeistopiirejä vastatoimiin.

Marraskuussa 1929 sattui Lapualla kahakka, jossa paikalliset suojeluskuntalaiset repivät kommunistinuorten päältä punaiset paidat. Siitä alkanut kansanliike äärivasemmiston nujertamiseksi sai kutsumanimen lapuanliike. Lapualaisten lähetystö vaati hallitukselta kommunismin täydellistä tukahduttamista. Vauhdittaakseen kommunistilehtien kieltämistä lapualaiset rikkoivat Vaasassa ilmestyneen Työn Äänen painokoneet.

Presidentti Relander hajotti eduskunnan ja kutsui lapualaisille mieluisan Svinhufvudin uuden hallituksen muodostajaksi. Lokakuussa 1930 järjestetyissä eduskuntavaaleissa kommunistit eivät enää saaneet asettaa ehdokkaita. SDP:n saamat 66 edustajaa eivät riittäneet edes yhden kolmasosan määrävähemmistöön. Uusi eduskunta hyväksyi kommunistilait, joiden nojalla äärivasemmiston julkinen toiminta tukahdutettiin tyystin.

Mäntsälän kapina

Helmikuun lopussa 1932 aseistautuneet suojeluskuntalaiset, noin 400 miestä, keskeyttivät ammuskelemalla SDP:n puhetilaisuuden Mäntsälässä Ohkolan työväentalolla. Seuraavien päivien kuluessa Mäntsälän suojeluskuntatalolle saapui lapuanliikkeen johtomiehiä ja satoja aseistettuja suojeluskuntalaisia eri puolilta maata.

Kaksi päivää kahakan jälkeen hallitus määräsi lapuanliikkeen johdon pidätettäväksi, ja armeijan osastoja asetettiin valmiustilaan. Uusi presidentti Svinhufvud kehotti radiopuheessaan suojeluskuntalaisia palaamaan kotiin ja lupasi, ettei kapinaan hairahtuneita rivimiehiä rangaistaisi. Johtomiehet antautuivat pari päivää myöhemmin ja lapuanliike lakkautettiin.

Suomea koetellut talouspula alkoi hellittää vuodesta 1934 ja kansalaisten toimeentulo kohentui. Poliittiset äärilaidat menettivät kannatustaan. Maalaisliitto ja sosiaalidemokraatit vahvistivat 1930-luvulla asemiaan. Presidentti Svinhufvud kieltäytyi kuitenkin ottamasta SDP:tä hallitukseen. Vuonna 1937 presidentiksi valittiin Kyösti Kallio, mikä poisti esteen maalaisliiton ja sosiaalidemokraattien hallitusyhteistyön tieltä. Uuden niin sanotun punamultahallituksen kolmanneksi osapuoleksi tuli edistyspuolue. Hallituksen parlamentaarinen pohja oli laajempi kuin yhdenkään edeltäjänsä. Punamultahallituksen aika loi pohjan pian seuranneina sotavuosina vallinneelle kansalliselle yksimielisyydelle.

Takaisin

1