![]()
Historia: Nimeni on My Siberia ja minut nimetty Siperian lumihankien mukaan, sillä karvani oli jo varsana kauniin vaalea. Tai no, tällä hetkellä se on kuin nuoskalumi tienposkessa.. mutta kai minä tästä vaalenen. Olen ollut pienestä asti hieman lapsellinen tyttö, sillä olin syntyessäni tallin ainut varsa ja siten myös kaikkien silmäterä. Kiusasin tarhakavereitani aikani, kunnes he ärsyyntyivät minuun ja niin sain ikioman tarhan.. Josta tosin karkailin useaan otteeseen. Olin kai aika villi ja ehkä hieman rasittavankin energinen, myönnetään. Voitte varmaan uskoa, että kouluttamisessani oli kova homma! Ihmettelin kaikkea uutta ja esitin erilaisia pyörtymiskohtauksia, apuaa, olen neito pulassa! Mutta kun urheat orini eivät tulleetkaan pelastamaan minua, jouduin happamena lopettamaan esittämisen. Koulutukseni kesti melko kauan. Taikun mukaan olin aika kauhea tamma, vinguin kuin kumilelu aina pohkeita käytettäessä ja pystyynnousu oli reaktioni kaikkiin apuihin. Olin kuin pahainen teini. Ajan kanssa rauhotuin ja aloin nähdä ympärilläni muutakin kuin uljaita orheja ja pelottavia mörköjä. Kasvoinkin vielä monta senttiä ja viimein aloin saada käytöstäni kuriin. Nykyään olen aika kiva ratsu, vaikka itse sanonkin. Ainakin liikkeitäni on kehuttu kovasti. Olen myös ryhdikäs joten minua ei ole mikään probleema saada muotoon ja koottua. Menen vaikka kolmelle rullalle, jos pyydät! Yleensä jaksan tehdä töitä rauhallisena, mutta myönnettäköön että pahoina päivinä olen tamma isolla T:llä. Joskus vaan ei huvita ja silloin ainut tie on ylös. Silloin minua kannattaa vain hellitellä ja teettää jotain hauskempia harjoituksia, jotka saavat minut paremmalle tuulelle. Esimerkiksi laukanvaihdot on kivoja. Niitä esitänkin usein ja erityisesti kouluohjelmissa. Siitä Taikku tosin aina hermostuu.. Mutta miksi mennä tylsää myötälaukkaa ympäri rataa kun voi koko pituudelta vaihtoja ja lopussa vielä laukkapiruetti upealla ponnahduspukilla? Voilá! Ihmettelen kylläkin, miksei koulutuomareilta heru koskaan kymppejä näistä nappisuorituksista.. Tykkään hypätä esteitä, olihan isänikin hurja hyppykone. Veri vetää esteille, heh heh. Kuumenen yleensä vähän ja aloitan tanssahteluni, mutta koska olen herkkäsuinen kuuntelen ennemmin ratsastajaa kuin rupean tappelemaan vastaan. En halua tieten tahtoen saada suutani kipeäksi. Rakastan sarjaesteitä ja jumppasarjoja. Usein hypähtelen vielä pari kertaa sarjojen jälkeenkin, mistä ratsastajat usein kauhistuvat/hermostuvat. Mutta minkä minä sille voin, kuin mieli on niin kevyt? :) Olen jo aloittanut ahkeran kisaamisenkin sekä koulussa että esteillä. Etenkin esteradalla ovat taitoni tulleet esille joten minulle on kaavailtu esteratsun uraa. Kouluratsunakin olen ihan kiva, mutta kuten jo edellä mainitsin, tuomarit eivät ole oikein pitäneet niistä laukanvaihteluista & pirueteista.. Pyh sanon minä, heillä vain ei ole mielikuvitusta. Luonne: Siberia on hoitaessa kova kutiamaan ja se yrittääkin kovakouraista hoitajaa karkuun pyörimällä. Hellästä hoidosta tamma kuitenkin nauttii, se oikein painautuu harjaa vasten ja pärskii. Siberia on erittäin seurallinen ja suloinen hevonen. Se hörisee aina tutuille ihmisille ja osaa ottaa ihailijansa. Ja kun Siberia oikein luottaa sinuun, se tulee tarhaankin vaikka ilman riimua. Se seuraa sinua kuin koira, painaen turpansa selkääsi ja sovittaa askeleensa sinun askeleisiinsa. Siberia on kaikkien kaveri ja pikkutyttöjen suosikkipaijattava. Siberialle ei tulisi mieleenkään puraista ketään! Siberia on mukava tyttö myös ratsastaessa, herkkä ja pehmeäliikkeinen. Mutta tammamaisuutta löytyy huonoina päivinä, silloin perä lentää ja etuosa nousee ylös pienimmistäkin ärsykkeistä! Onneksi nämäkin hepulikohtaukset ovat alkaneet vähentyä vuosien kuluessa. Siberia on komean kokoinen neito ja siitä tulee ajan kanssa vielä erittäin helppo ja miellyttävä ratsu, kunhan nyt ensin kypsyy vielä. Siberiaa ei tarvitse potkia, eikä repiä suusta, se liikkuu kyllä eteenpäin. Siberia on notkea ja ketterä kokoisekseen, sitä ei ole mikään ongelma saada hyvään muotoon. Ratsastajan pitää kuitenkin varoa, sillä tamma menee helposti kuolaimen alle. Siberian takaosa pitää pitää energisenä, että poljenta säilyy, jolloin myös etulinja kohoaa ryhdikkäämmäksi. Esteillä Siberia on parhaimmillaan, perinyt selvästi isänsä hyppytyylin. Esteradalla tamman ohjattavuus on kohdallaan, se pysyy apujen välissä eikä tee ylimääräisiä kiemuroita. Hieman se vielä täpisee, voit selästä käsin oikein tuntea, kun sen kyljet väräjävät ja jalat tepuuttavat satulan alla. :) Radalla se usein innostuu sarjaesteiden välillä heittelemään perää, mutta sehän on vain merkki tamman iloisesta luonteesta, eikö niin? Joskus uudet estetyypit tai oudon väriset puomit saavat tamman kummeksimaan ja kieltämään. Silloin Siberia tarvitsee tukea ratsastajaltaan, "mehän mennään eikä meinata!" ja sitten taas liidellään halki ilmojen. Siberia varoo jalkojaan esteillä ja ojentautuu aina loppuun asti, ettei vain pudottaisi puomia. Se on erinomainen kisakaveri esteille. Kentääkin on kokeiltu, siellä tamma on ollut vähän kuumempi ja kontrolli on joskus kadonnut teille tietämättömille.. Yleensä maastossa Siberia pysyy kuitenkin hanskassa. Sukutaulu:
Jälkeläiset:
Kisakalenteri:
Muut: Siberia jatkaa kisaamista esteillä syksyllä 2008. Talvella suunnitteilla on kuitenkin pieni kisatauko ja mahdollinen astutus. Avoimia estevalmennuskutsuja etsitään! 23.8.2008 YLA:n elokuun tilaisuudessa 77p. / YLA3 Lopetettiin 1.1.2009. |