Taluttaessa/yleisesti ulkona Phin on oikein mukavaa herrasmiestä, ainakin siihen asti kunnes joku tamma tulee näkyviin. Yleensä Phin tyytyy vain hörähtelemään ja vähän röyhistelemään tammoille. Mutta jos on oikein upea ilmestys, niin Phin kavahtelee puolittain takajaloilleen, pyörähtelee eikä oikein tiedä mitä tehdä, sillä emäntä vetää ja käskee toiseen suuntaan ja tamma taas seisoskelee toisessa suunnassa. Tämä on Phinille vaikea tilanne, sillä se on oikein miellyttämishaluinen herra, mutta kun kerran ori on niin..Boksissa Phin on aina alussa kokeilemassa josko nyt voisi pomottaa, mutta ymmärtää parin kipakan sanan ja topakan tuuppaisun(tai parin) jälkeen että ei nyt aivan tälläkään kertaa. Ruoka-aikoihin heti jos tulee lähellekkään karsinan ovea niin Phin näyttää siltä kuin nyrjäyttäisi naamansa kohta, sillä se ei siedä häiriötekijöitä jotka mahdollisesti saattaisivat viedä sen pois ruuan luota. Muuten Phin onkin oikein kerjäämässä ovella rapsutuksia ja seurailemassa tallinsa tapahtumia, lähinnä siksi että pitää itseään tallin kruunaamattomana kunkkuna. Phinin lempirapsutuspaikat ovat otsa, hännäntyvi ja sään yläpuolella oleva pieni kohta. Aina kun jostakusta niistä rapsuttaa, niin Phin näyttää suunnilleen hyvin onnelliselta, valkoiselta ja suurelta tapiirilta.
Esteet ovat Phinin mielestä huippuhauskoja, se kiihdyttää, kurvailee ja loikkii. Jos ei ole tarkkana niin esteen jälkeen tulee lähes aina rajut ilopukit, mutta ne saa estettyä kunhan muistaa ettei jää esteen jälkeen vaan matkustamaan vaan rupeaa heti ajoittamaan askeleita tai suuntaa. Tällä tarkkaavaisella tyylillä näkee riemunkirjavan ja tyylikkään ratasuorituksen, sillä Phin taitaa iloiset hypyt. Aina korvat hörössä, ellei ole muuri edessä sillä muureista Phin ei liiemmin pidä, Phin ylittää esteet ja etsii heti seuraavaa.
Koulussa Phin on myös sangen taitava, vaikkei ota sitä kuitenkaan niin vakavasti kuin esteitä. Ainoastaan silloin kaikki menee putkeen kun muistaa että Phinille täytyy koko ajan antaa selviä apuja ja pitää liikettä yllä. Phinin erityisiä lempiliikkeitä ovat vaihdot ja lisäykset.
Maastossa Phin on oikea ilopilleri, se osaa ottaa jokaisesta lenkistä ilon irti, vaikka sataisi kaatamalla tai olisi jäätävän kylmä. Phin nimittäin hörisee omiaan aina samoille kannoille ja kiville, ja säikkyy aina sitä samaa räikeän punaista postilaatikkoa. Sekä haistelee tietenkin aika ajoin ratsastajan saappaita. Mutta silloin täytyy kyllä pitää varansa jos Phin on äksyllä tai erityisen pirteällä päällä, silloin saattaa tapahtua mitä tahansa.
Ajaessa Phin työskentelee halukkaasti, ja suorittaa liikkeet tarkasti. Etenkin kilpailuissa Phin näyttää ottavan radan henkilökohtaisena haasteena. Etenkin silloin Phin rakastaa vaunuajeluita, kun ollaan metikössä. Silloin herra päästelee iloisia spurtteja ja hörisee vähän väliä.
Kisoissa Phin on aina alussa Ori isolla O:lla. Puhahtelee, örisee, röyhistelee yms. tammojen ja muidenkin hevosten perään. Alkuinnostus kuitenkin laantuu nopeasti, ja Phin rupeaa vähitellen keskittymään kulloiseenkin tehtävään.
KTK-tilaisuudessa Phin käyttäytyi varsin nätisti, lukuunottamatta paria kummallista puolipukkia ja piruettia odotusalueella. Onneksi arvostelussa Phin malttoi ravata ja kävellä kunnolla, eikä ottanut tapansa mukaan spurtteja, luultavasti poika vaistosi että nyt täytyy käyttäytyä kunnolla. Todellinen iloinen yllätys oli kuitenkin se, että Phin kantakirjattiin I-palkinnolla ja 84-pisteellä :D. Nyt Phin on siis ylimmillä pisteillä kantakirjattu Welsh Mountain-ori. KTK-lausunto ja pisteet: "-upea, mahtava kaula, -erinomainen rotu- ja sukupuolileima, -hyvät jalka-asennot, -hyvä tyyppi, -syvä, tiivis runko, -eloisa pää, -upea!".
20 + 22 + 21 + 21 = 84p.