Tässä aluksi hieman hoitamisen perusjuttuja :) Jos innostut ottamaan hoitsun katso onko lempparisi vapaana ja mailaa! Kaikille hevosille otetaan 1-2 hoitajaa. Toivomuksia tuosta asiasta otetaan vastaan.
1. Päivis tulee freebokiin (minä teen).
2. Hoitamassa pitäisi käydä vähintään kerran kahteen viikkoon.
3. Tuntihevosilla hoitajat saavat ratsastaa ainoastaan tunneilla sekä vuokrata jomman kumman viikonlopun päivistä.
4. Kisa- ja siitosheposilla hoitaja saa ratsastaa 6 päivänä viikossa (ellei tamma kantavana, silloin kevyemmin).
Hevoset ja hoitajat
-
Harjaus
Hevoset vaihtavat karvansa kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Kesäkarva on lyhyttä ja sileää, jotta hevosilla ei olisi liian kuumat oltavat, talvikarva on taas paksumpaa ja pidempää, se suojaa hevosta kylmältä ja sateelta, koska pitkien karvojen alle jää eristävä ilmakerros. Kaikkien hevosten iho erittää rasvaa, joka pitää ihon ja karvan joustavana ja suojaa niitä sateelta ja ehkä vähän hyönteisiltäkin. Ihon uloin kerros koostuu kuolleista soluista, jotka irtoavat kun uusia soluja tulee pintaan. Kuolleen solukerroksen ansiosta iho ei ole liian herkkää, vaan suojattu. Kuolleet solut näkyvät hilseenä. Kun hevosta käytetään työhön, se hikoaa, ja voi saada ihosairauksia, ellei iho ole puhdas. Tämän takia tallissa oleilevien ja työtä tekeviä hevosia harjataan, jolloin karvasta poistetaan hilse ja lika. Harjaus myös hieroo hevosta ja auttaa verenkiertoon. Luonnossa hevoset puhdistavat ihoaan mm. piehtaroimalla ja ns. ”sosiaalisella puhtaanapidolla”. Tuolloin kaksi hevosystävystä seisoo vierekkäin ja rapsuttaa toisen säkää ja kaulaa. Harjaus aloitetaan kumisualla (pyörityssuka) pyörittämällä sitä järjestelmällisesti kaulasta häntään molemmat puolet. Jos hevonen on todella likainen (paljon irtolikaa esim. turvetta) kannattaa harjaus aloittaa vaikka pölyharjalla ja pyyhkäistä liat poies jottei kumisuka hiero niitä syvemmälle. Talvisin varsinkin toisena harjana voi käyttää jotain hieman kovempaa harjaa, puhdistaen sen 2-3 harjanvedon jälkeen toisessa kädessä olevaan piikki- tai kumisukaan. Muilla harjoilla voi harjata päätä ja jalkoja (pehmeillä). Lopuksi tietenkin vielä viimeistely pölyharjalla. Kaviot voi puhdistaa viimeisenä. Harjaus tapahtuu aina myötäkarvaan edestä taakse- ja ylhäältä alaspäin. Harjauksen yhteydessä hevoselta puhdistetaan kostealla sienellä silmät sekä sieraimet (muistathan näihin oma sieni) ja hännänalus (oma sieni). Kesäisin tähän kuuluu myös ötökän puremien rasvaaminen puhdistavalla rasvalla (esim. Helosan, Tummeli, Pelmi) kunnolla.
Jotta hevonen pysyisi terveenä, se tarvitsee päivittäistä liikuntaa (lukuun ottamatta yhtä lepopäivää viikossa). Ennen liikutusta hevonen tietenkin . Yleissatula soveltuu hyvin maastoratsastukseen ja normaaliin työskentelyyn. Satulan alla käytetään aina satulahuopaa, joka suojaa satulaa hevosen karvapeitteessä olevalta rasvalta ja lialta. Huopa on myös miellyttävämpi hevosen selkää vasten kuin pelkkä satula. Suitsitus ja kuolain valitaan aina hevosen mukaan. Yleisin kuolaimena käytetään nivelkuolainta, kaksi- tai kolmeosaista. Kovasuisella ja vahvalla hevosella voi käyttää hieman vahvempaa kuolainta (esim. olympiakuolainta). Tarpeen mukaan hevosella käytetään jonkunlaista suojitusta, jänne- ja hivutussuojia, polvisuojia ja pinteleitä. Ne estävät hevosta kolhimasta jalkojaan jos sillä osuu liikkeessä jalat yhteen (hivuttaa). Hyvin tehokkaaseen koulu- ja esteratsastukseen jne. olisi hyvä käyttää niihin tarkoitettuja satuloita. Tarvittaessa esim. kenttäkisoissa, joissa hypätään nurmella ja maastossa olisi hyvä olla nurmihokit jotka estävät liukastumisia. Talvisin käytetään normaaleja hokkeja.
Yleisistä sairauksista ja vammoista
Hyvän hoitajan pitäisi huomata milloin hevosessa on jotain vikaa. Yleisimpiin sairauksiin ja vammoihin lukeutuvat mm. ontumiset, ähky, vuohisrohtuma eli rivi sekä häntä- ja jouhikutka. Ontumisiin on lukemattomia syitä. Yksinkertaisimmassa tapauksessa hevosella voi olla vain kivi kaviossa jota se aristaa. Mutta useat ontumisvaivat ovat vakavia. Potkujen, lyöntien ja ylirasituksen aiheuttamat jänneviat ovat tavallisia. Liikaruokinnan seurauksena voi esiintyä kaviokuumetta, jolloin hevonen aristaa jalkojaan kovasti. Usein kaviokuumeinen hevonen joudutaan lopettamaan. Ontuvaa jalkaa yleensä kylmätään säännöllisesti ja mahdollisesti lääkitään kuurimuotoisesti. Ähky on hevosen äkillisten vatsavaivojen yleisnimitys. Ähkyyn voi olla monia syitä, kuten ruokinnan äkillinen muutos, madot, puuttuva liikunta tai suolisolmu. Tavallisimpia oireita ovat levottomuus, mahaan potkiminen takajaloilla, hikoilu, piehtarointi ja toistuva makuulle meno ja nouseminen. Hevosta tulee pitää rauhallisesti liikkeellä vaikka kävelyttämällä, mikäli mahdollista. Eläinlääkäri kutsuttava välittömästi. Rivi on bakteeriperäinen ihon tulehdustauti, jota esiintyy hevosen raajoissa ja/tai mahan alla. Iho muuttuu karheaksi ja kovaksi, jonka jälkeen siihen tulee halkeamia ja verestäviä haavoja. Rivin yleisin syy on likaiset ja mutaiset tarhat. Varsinkin vaaleat hevoset (ja ne joilla on sukat) ovat alttiita. Rohtumaa voi yrittää ehkäistä hieromalla kuiviin ja puhtaisiin vuohiskuoppiin sopivaa rasvaa tai voidetta. Hoitoon kuuluvat tulehtuneen ihoalueen karvojen ajelu, päivittäinen, hellävarainen pesu antiseptisellä aineella. Häntä- ja jouhikutkaa esiintyy keväisin ja kesäisin ja sen uskotaan olevan allergista alkuperää. Ihottumaa esiintyy yleensä lähinnä harjamarrossa ja hännäntyven ympärillä. Hevonen hankaa kutiavia kohtia jatkuvaan, jonka seurauksena jouhet alkavat irtoilla ihon tulehduttua. Hoitajan tehtäviin kuuluu myös miel. päivittäinen lämmön mittaus. Se tapahtuu ennen ratsastusta. Lämpö mitataan peräaukosta. Mittarin kaulaan tulisi sitoa tai teipata naru, jotta se ei katoa hevosen sisään. Normaalilämpö on n. 38 astetta. Hevosen pulssin voi mitata leukaperien välistä. Täysikasvuisen, terveen hevosen sydän lyö noin 40 kertaa minuutissa. Jos sydän lyö yli 60 kertaa minuutissa, silloin jokin on luultavasti vialla.
Varusteista ja niiden hoidosta
Satula ja suitset ovat normaalin ratsuhevosen vähimmäisvarusteet. Toki ilman satulaakin voi joskus ratsastella. Lisäksi hevosella pitää tietenkin olla oma riimu ja riimunvarsi. Hoitajan tehtävä on pitää hevosen nahka- ja kangasvarusteet kunnossa ja puhtaana. Nahkavarusteet pestään niille tarkoitetulla saippualla ja/tai hoitoaineella. Kangasvarusteet kuten satulahuovat ja pintelit voi pestä normaali pesukoneella. Satulavyön (ellei nahkaa) voi harjata kovalla harjalla puhtaaksi. Harjojakin olisi hyvä puhdistella vähän aina harjauksen yhteydessä, pari kertaa vuodessa myös harjojen pesu olisi suositeltavaa. Suurinta osaa hevosista loimitetaan. Loimien huollossa pitää muistaa korjata ratkenneet saumat heti kun ne on huomattu, nahkaremmit tulee pitää kunnossa, pesunkestävät loimet pestään säännöllisesti (noin kerran kuussa tai hiukan harvemmin) ja säilyttää ne kuivassa ja lämpimässä paikassa.
