koulutus

Perheessämme agility on rakas harrastus, joten Zorrokaan ei voinut välttyä siltä. Zorron Juli-äidin saavuttama Pinserit Ry:n Vuoden Agilitykoira-tittelikin velvoittaa hieman.
Perustottelevaisuutta harjoittelimme kotona ja Suomen Snautseri-Pinserikerhon koulutuksessa Vallilassa. Agilityn alkeet opettelimme itsekseen v. 1997-98, jonka jälkeen treenasimme ATD:ssa Maunulassa aloittelevien ryhmässä vuoden verran. Zorro on kilpaillut jonkin verran agilityn mölli-luokissa. Tulokset ovat vaihdelleet HYL:yistä puhtaisiin suorituksiin. Vuonna 1999 kävimme vastapainoksi ATD:n toko-koulutuksessa Savelassa.

Pinseri ei aina toimi niin kuin koirakirjoissa neuvotaan.
Tässä opetellaan istumista tyyliin: Vie namupala
koiran kuonon yläpuolelle, niin se istahtaa.
Juli, Daisy ja Demi seuraavat oppituntia tarhasta käsin.

Vuodet 2000-2001 oli koulutuksissa taukoa emännän ulkomaan komennuksen johdosta. Vuoden 2002 alussa Zorro satutti takajalan polvensa, jonka parantumista odoteltiin puoli vuotta, ennen kuin uskaltauduimme taas agilityesteille. Onneksi koira ei unohda agilityssa opetettuja asioita, päinvastoin tauko antaa lisäpotkua suorituksiin.

Zorroa on helppo kouluttaa, koska se on erittäin älykäs ja ymmärtää nopeasti, mitä sen halutaan tekevän. Voimakas motivointikeino on makupalat, joiden eteen Zorro tekisi melkein mitä tahansa. Myös lelu riittää, jos ei ole paljon häiriötekijöitä. Pinserihän on perusluonteeltaan vilkas ja valpas, joten se on todella altis reagoimaan kentän ulkopuolisiin tekijöihin. Kotona on kiva puuhailla, kun on rauhallisemmat olosuhteet koiran koulutukselle:

Temppusarja: tassu - toinen - istu nätisti!

Muista jättää viesti Zorron vieraskirjaan!