Morris Minor V8 - Kori

Minorin kori on tyyppiä itsekantava, jossa on eräänlaiset runkopalkit n. puolen auton pituudelta. Korin vahvistaminen kattoi lupa-anomuksen mukaisesti uusien runkopalkkien vaihdon ja lisävahvistusten hitsaamisen. Käytännössä vahvistin koria huomattavasti enemmän kuin luvassa oli edellytetty. Aloitin korin muutokset etupäästä. Nostin vanhan moottorin ja laatikon pois ja purin vanhan etujousituksen. Hitsasin pari palkkia keulaan poikittain jotta se pysyisi ryhdissään runkopalkkien vaihtamisen aikana. Uudet runkopalkit ovat 80x60x2 teräsputkea ja ne ulottuvat lähes taka-akseliin saakka. Putkiin porattiin reiät tukivarsia varten ja hitsattiin korvakkeet Triumphin jousituksen osia varten. Vanhat runkopalkit irrotin yksitellen. Vasen irrotettiin ensimmäisenä ja oikeata käytettiin referenssinä uuden palkin paikoittamiseen. Kun palkki oli paikoillaan, hitsasin sen väliaikaisesti paikoilleen. Tämän jälkeen irroitin oikeanpuoleisen palkin ja paikoitin uuden taas vastaavasti viereisen avulla paikoilleen. Vanhat palkit olivat pellistä taivutettuja joten uudet palkit ovat huomattavasti vahvemmat.

Uudet palkit ovat n. 6 cm leveämmällä kuin alkuperäiset. Näin isompi kytkinkoppa saatiin mahtumaan palkkien väliin. Lisäksi palkkien paikka on määrätty siten että etupyörät ovat juuri ja juuri lokasuojien sisällä. Palkkien väliin hitsasin poikkipalkkeja. Edessä on heti maskin takana ensimmäinen poikkipalkki, materiaalina 40x40x2 mm teräsputki. Moottorin alla on toinen palkki joka on K-kirjaimen muotoinen (50x40x2 ja 40x40x2 mm). Palkki kiertää öljypohjan ja sitoo samalla alatukivarsien kiinnityspisteet toisiinsa.

Alkuperäinen tuliseinä jouduttiin muuttamaan. Hitsasin uuden poikkipalkin (50x40x2 mm) n. 20 cm alkuperäistä taaemmaksi ja hieman ylemmäksi. Näin moottorille saatiin lisätilaa. Poikkipalkki ja runkoaisat on yhdistetty Y-kirjaimen muotoisilla tuilla (40x40x2 mm). Näistä tuista lähtee vielä runkopalkin suunnassa vinotuet taaksepäin. Nämä menevät 45 asteen kulmassa alaspäin ja muodostavat samalla etulattian tuet. Lohko ja vaihteisto oli välillä paikoillaan jotta näkisin riittääkö tila. Kun uudet poikkipalkit ja tuet oli kokonaan hitsattu , leikkasin vanhan poikkipalkin irti.

Hitsasin uuden poikkipalkin etuistuimien alle teräsputkesta (50x40x2 ja 40x40x2 mm). Vanha palkki oli peltiprofiilia joka oli pistehitsattu yhteen. Jälleen uusi palkki hitsattiin koriin ja runkopalkkeihin kiinni ennen kuin vanha irroitettiin. Uudessa poikkipalkissa on silmukka kardaanille kuten vanhassakin. Takapenkin etureunan alla on alunperin peltinen kotelorakenne. Korvasin tämän kahdella poikittaissuuntaisella poikkipalkilla jotka ulottuvat kynnyksestä kynnykseen. Lisäksi takapenkin takareunaan on hitsattu poikittaispalkki. Nämä poikkipalkit on yhdistetty toisiinsa pitkittäisillä tuilla. Ideana oli sitoa kaikki takajousituksen kiinnityspisteet toisiinsa ja jäykistää takarunko. Lisäksi uudet runkopalkit ulottuvat n. 1 metrin pidemmälle kuin alkuperäiset ja ne on hitsattu takarungon vahvisteisiin kiinni.

Ohjaus jouduttiin myös muuttamaan. Alunperin hammastanko on kytkinkopan päällä etuakselin takapuolella mutta lupaehdot vaativat että ohjaus tulee kokonaisuudessan Triumphista. Näin hammastanko siirtyi etuakseli etupuolelle. Ensimmäinen versio ohjauksesta epäonnistui kun hammastanko oli liian edessä eikä raidetangoissa riittänyt liikevara. Jouduin siirtämään hammastankoa n. 8 cm taaksepäin. Tämä puolestaan tiesi lisätöitä mm. öljypohjan muotoilun merkeissä.

Kaikkien lisämuutosten vuoksi jouduin suunnittelemaan etujousituksen kiinnityspisteet uusiksi. Aluksi olin ajatellut käyttää Triumphin "jousitorneja", jotka kiinnittyy pulteilla runkopalkkeihin. Jousitorneihin kiinnittyvät ylätukivarret sekä jousen ja iskarin yläpää. Tilanahtauden vuoksi en voinut enää käyttää näitä vaan jouduin tekemään uudet tornit 100x100x5 mm teräsputkesta, ainesputkesta yms. tarvikkeista. Samalla muutin ylätukivarsien paikka jotta etujousitukseen saatiin camber-kulma negatiiviseksi. Triumphissa on positiivinen camber-kulma ja suunniteltu kulma etujousitukseen luokkaa -1,5 astetta. Melkoisen piirtelyn tuloksena löysin sopivan paikan tukivarrelle. Näin camber-kulman pitäisi pysyä melko tasaisesti samana koko pyörä joustoliikkeen matkalla.

Kaiken kaikkiaan koriin hitsattiin n. 20 metriä teräsputkea. Osa vahvistuksista on korin sisäpuolella. Uudet lattiapellit on hitsattu osittain korin ulkopuolelle jotta alusta pysyisi mahdollisimman "siistin" näköisenä. Lisäksi hitsaus oli helppo tehdä korin sisäpuolelta. Lattiat ovat 1 mm pellistä. Samalla jouduin uusimaan auton kynnykset huonojen korjausten vuoksi. Näissä käytin mahdollisuuksien mukaan valmiita korjauspaloja.

Rintapeltiä joutui muotoilemaan rankalla kädellä. Olin päättänyt asentaa pääsylinterit rintapeltiin ja käyttää riippuvia polkimia. Minorin alkuperäinen jarrupääsylinteri on runkoplakin sisässä. Austin Metron sylinterit ovat pystyssä ja sain ne osittain upotettua rintapellin sisään. Näin sain konehuoneeseen lisätilaa. Hitsasin lisävahvikkeita poljintelineen ympärille ettei rintapelti notku jarrutettaessa. Vahvikkeet ulottuvat rintapellista kojelaudan alle. Akku siirtyi samalla takakonttiin.

Kojelautaa on muutettu upottamalla Autometer SportComp-sarjan lisämittareita kuljettajan eteen. Taulusta löytyy kierroslukumittari, vedenlämpö, öljynpaine ja bensiinimittarit. Nopeusmittarina on Smithsin iso mittari, sisuskalut Allegrosta ja taulu Cooper S:n klassinen 210 km/h. Puuratti on iso ja vanha, jonka kunnostin ja sovitin Minin napaan Scanian männästä sorvatulla adapterilla... Recaron istuimet ovat RS Caprista. Laitoin taakse vielä turvakaaret lisäturvaksi ja -jäykisteeksi. Takapenkki on lähinnä muodollisuus ja auto on käytännössä 2-paikkainen.

Minor V8 aloitussivu	Alusta	Moottori	Tekniikan päivitys
	Takaisin Jukan kotisivulle
	Päivitetty 9.8.2001.