Luostarit
Dominikaanit
Suomessa ei ole vanhojen munkkikuntien luostareita. Suomeen
tulivat uudet kerjäläisveljistöt, jotka ovat sääntökuntia.
Dominicus perusti dominikaani eli saarnaajaveljistön vuonna
1216. Se oli pappisyhteisö, joka kuoripalveluksen ohella levitti
kristinuskoa saarnaamalla. Pohjoismaihin perustettiin Dacian
provinssi 1228. Turun luostari perustettiin oletettavasti 1249.
Tuomiokapitulin valitsema piispa Johannes I oli dominikaani.
Kuningatar Margareetan toiveesta perustettiin luostari Viipuriin.
Dominikaanien tulo tähtäsi lännen uskon vahvistamiseen
rajaseudulla. Dominikaanit oli Suomessa merkittävä
eurooppalaisen kirkollisen kulttuurin levittäjä.
Fransiskaanit
Fransiskaanien sääntökunta on likimain samanikäinen
dominikaanien kanssa. Paavi antoi vahvistuksen vuonna 1223. Heidän
tarkoituksena oli toteuttaa evankelinen täydellisen köyhyyden
ihanne. Tukholmaan vuonna 1270 perustettu luostari ulotti
vaikutuksensa myös Suomeen. Keskiajan lopulla heidän
luostareita oli maassamme kolme. Fransiskaanien vaikutus näkyy
pyhimystaiteessa ja kirkkotaiteessa.
Birgittalaisluostari
Vuonna 1378 paavin antamien ohjeiden mukaan
birgittalaisjärjestö
noudatti augustinolaissääntöä Birgitan ohjeilla
täydennettynä.
Birgittalaisuudella oli kannattajia jo ennen luostarin
perustamista. Vuonna 1438 valtaneuvosto päätti perustaa
Suomeen
birgittalaisluostarin. Tänne tuotiin myös munkkikonventti.
Luostari rakennettiin Maskuun ja sen kivirakennukset olivat
valmiita vasta vuonna 1462. Luostari siirrettiin kuitenkin vuonna 1443
Raision Ailostenniemelle. Samalla luostarin ympärille perustettiin
kaupunki, joka tunnetaan nykyään Naantalina. Luostarin
paikkaa aiottiin siirtää pariin
kertaan, mutta Kristoffer Baijerilaisen privilegioiden ansiosta
luostari säilyi nykyisessä paikassaan.
Alkuaikoina munkit ja nunnat olivat ruotsalaisia, Vadstenasta.
1450 -luvulta lähtien luostarin asukkaat ovat olleet
suomalaisia. Abbedissat eli johtajattaret olivat alussa
Vadstenasta tulleita nunnia, mutta keskiajan lopulle tullessa he
olivat suomalaisia. Munkkien tärkein tehtävä oli sielunhoito.