 |
 |
 |
 |
|
|
|
|
|
|
8.9.: Klinikalla
Tänään Juli, Raiku ja Myy kävivät Virtuaalisella pieneläinklinikalla terveystutkimuksissa. Kaikilta kuvatiin lonkat, peilattiin silmät ja otettiin verikoe, josta tutkittiin L-2-HGA. Kaikkien tulokset olivat erinomaisia: jokaisen silmät olivat kokonaan terveet sekä kaikilla L-2-HGA: clear. Erityisen onnessani olin lonkkatuloksista: Julin lonkat olivat A/A, Raikun A/B ja Myyn B/A eli staffeille loistavat tulokset!
20.8.: Näyttelymenestystä satelee...
Nyt kun olemme jo koirien kanssa kotiutuneet Euroopan ja Eestin Voittaja-näyttelyistä ja olen saanut järjestettyä pokaalit uuteen uskoon, voisin kertoilla teille hieman tarinoita näyttelymatkaltamme.
Ensimmäisenä vuorossa oli Eestin Voittaja, joka järjestettiin 6.8. Mukaan lähtivät Myy, Raiku ja Juli. Raikulla oli känkkäränkkä-päivä meidän lähtiessämme, ja sainkin karjua perkelettä koko matkan, kun neiti pörisi jokaiselle näkemälleen koiralle. Ääni käheänä ajoin Eestiin vievälle lautalle. Aamulla herättyäni lähdimme ajelemaan kohti näyttelypaikkaa. Koska meillä ei ollut kiirettä, kävin vielä kahveilla ennen näyttelyyn menemistä. Olin juuri tilannut kahvin, kunnes tajusin, että olin luvannut autella Myyn ja Raikun kasvattajaa Tangooa kehissä! Nappasin kahvin mukaan ja kaasutin varmasti ylinopeutta näyttelypaikalle. Tangoo oli jo ravannut amstaffi- ja amerikancockerikehien välillä, kunnes ehdin auttamaan häntä. Esitettyäni Tangoon amstaffit ja australianterrierin, tuli staffien aika. Ensiksi katselin innoissani, kuinka Tangoon nuori Dally nappasi juniorivoittajan tittelin. Heti perään tuli avoin luokka. Jännäsin kehän laidalla, kun kaksi ensimmäistä (Tangoon omistamaa :D) urosta nappasivat EH:n. Sitten tuli minun vuoroni Julin kanssa. Juli oli aivan innosta piukeana päästessään kehään, ja mietin, mitäköhän herran esiintymisestä tulee. Meille napsahti kuitenkin ERI, luokkavoitto ja vielä PU-kehässä voitto! Titteli oli siis varma.
Narttuihin päästessämme tuomari jatkoi EH-linjalla. Olin aivan kauhusta kankeana kun minun ja sähköjänis-Raikun vuoro tuli. Neiti aloitti heti hyvin: se kieppui hihnassaan eikä olisi halunnut seistä. Sain kuitenkin tytön hallintaan ja saimme kuin saimmekin ERI:n. Myy taasen esiintyi tapansa mukaan erinomaisesti, mutta EH napsahti. Raikulle liikeni luokkavoitto, Myyn tullessa perässä ja koska Raiku oli ainoa ERI:n saanut narttu, se oli automaattisesti PN1. En ollut uskoa sitä: ROP ja VSP olivat kummatkin minun omia koiriani, en vain tiennyt, miten päin sijoitukset menisivät. Patistin Tangoon esittämään Raikua ROP-kehään ja itse esitin Julin. Tuomari tutki koiria pitkään ja ojensi sitten minulle ROP-ruusukkeen. Kiljaisin riemusta ja nappasin Julin syliini. Minulla oli kaksi tuoretta Eestin voittajaa! Raiku osallistui myös Hazzelnut's-kasvatajaluokkaan, jolle napsahti ROP-kasvattajan titteli.
Vaikka koirat olivat jo väsyneitä, jäimme silti ryhmäkehään. Ihmisten taputtaessa astelimme Julin kanssa suurimpaan kehään. Tuomrai tutkaili taas koiria tarkkaan ja valitsi sitten neljä koiraa jatkoon. Borderterrieri, dandiedinmontinterrieri ja sileäkarvainen kettuterrieri olivat jo päässeet jatkoon ja tuomari mietti neljättä. Olin pyörtyä, kun tuomari osoitti meitä. Julille tulisi ensimmäinen sijoitus ryhmässä! Lyhyen yksilöarvostelun jälkeen tuomari alkoi jakaa ruusukkeita. Neljänneksi sijoittui borderterrieri ja kolmanneksi kettuterrieri. Jäljellä olivat siis vain Juli ja dandie. Tuomari pohti tarkkaan ja ojensi sitten ruusukkeet. Putosin polvilleni, kun tuomari antoi meille punaisen ruusukkeen. Olimme voittaneet ryhmäkilpailun!
Lähdimme hyvillä mielin kohti Ruotsia ja Euroopan Voittajaa. Kisapäivä oli maanantai 13.8. Staffien kehä oli onneksi melko myöhään, joten sain aamulla nukkua pitkään hotellilla. Tällä kertaa Raiku osasi onneksi olla rauhallisesti, ja se nukkui koko matkan takakontissa. Näyttelypaikalla oli sutinaa, olihan toki iso näyttely kyseessä. Luovimme läpi ihmis- ja koirameren Raikun pörhistellessa muille koirille. Saapuessani kehälle, Raikun ja Myyn kasvattaja juoksi paikalle selostaen innoissaan, kuinka hänen amstaffinsa olivat olleet ROP ja VSP. Onnittelin Tangooaa ja juttelimme ennen kehän alkua koiranäyttelyistä ja tuomareista.
Seurailin kiinnostuneena kehän kulkua Juli sylissäni. Minua ei jännittänyt niin paljon kuin Eestissä ja minulla oli hyvät fiilis koko päivästä. Fiilikseni oli oikeassa: Juli oli VSP, Raiku PN2 ja sai CACIBin, kun ROP ei sitä kyennyt vastaanottamaan ja Myy EH4.
Kaikenkaikkiaan kummatkin näyttelyt olivat ihania kokemuksia, joista saavuimme monta ruusuketta, pokaalia ja muistoa rikkaampana.