Pahis on emänsä kymmenes
varsa. Se oli jo hyvin pienenä määrätietoinen ja ilkikurinen. Perinyt
selvästi emältään pilkettä silmäkulmaan. Ja silti sillä on isänsä
herrasmiesmäiset käytöstavat. Pahis ei ole lainkaan nimensä veroinen, vaan
suhtautuu ihmisiin ja toisiin hevosiin kunnioituksella. Se oppii mielellään
kaikkea uutta ja oli erittäin helppo opetettava. Se osasi jo kahden viikon
ikäisenä kulkea moitteetta talutuksessa, vaikkakin joskus se saattoi alkaa
harittaa vastaan ja sitten taas olla kuin mitää ei olisi tapahtunutkaan ja
lähteä normaalisti eteenpäin.
Miten Pahis löysikään tiensä tänne?
No, olin etsimässä ravureja, kun silmiini pisti ilmoitus myytävästä
suomenpienhevosratsusta, Pahis taisi ostaa minut, koska olin heti myyty.
Sitten vain rahat tiskiin ja oltiin kotimatkalla :)
Uudessa kodissaan Pahis otti heti ensimmäisenä vallan ja hurmasi koko tallin.
Tarhassaan se pitää omaa showtaan, lennokkaat ravi-ja laukka-askeleet.
Ihmisiä kohtaan Pahis, on nimestään huolimatta, oikein lempeä ja mukava.
Yleensä se on ihmisiä kohtaan "saa rapsutaa"-tyylillä.
Pahis on ratsuna keskittyväinen ja tyyni. Pahis osaa kyllä olla ilkikurinen,
se vielä on jäljellä varsa-ajoista :)
Pahiksen kanssa tähtäämme koulu-ja estekentille ja näyttelykehiin.
Eihän sitä tiedä vaikka menestyttäisiinkin ;)
Ravikisoja voisi kokeilla ihan hyvin.
Sehän nähdään pian ;)