Numero 23
Alkuperäinen nimi: The Number 23
Maa: USA (2007)
Kesto: 100 min
Genre: Jännitys, draama
Ohjaaja: Joel Schumacher
Näyttelijät: Jim Carrey, Virginia Madsen, Logan Lerman, Danny Huston
Juoni: Walter Sparrow on tavallinen rankkuri, hänellä on vaimo ja poika. Eräänä päivänä Walterin koko elämä muuttuu yhden kirjan myötä. Nimittäin kirja nimeltään Numero 23. Aluksi Walter samaistuu kirjan päähenkilöön, sitten hän jää koukkuun numeroon 23 ja lopulta paljastuu jotain, minkä olisi ollut parempi jäädä paljastumatta.
Arvostelu: Elokuvasta jälkeen ensimmäinen ajatukseni oli "eipä ollu hääppönnen" mutta ei se ollut kauhean huonokaan. Sinänsä oikein viihdyttävä rankan päivän päätteeksi. Juoni oli ihan mielenkiintoinen, vaikkei siinä ollut mitään erikoista. Se kyllä poikkesi normaalista draamasta tai jännityksestä mutta siitä kuitenkin puuttui se jokin, se kipinä. Kunnon jännityksen tasolle elokuva ei yltänyt, itse asiassa se jäi hyvin kauas siitä! Ei siinä ettei se olisi ollut yllätyksellinen. Toteutus olisi vain voinut olla parempi. Ensinnäkin henkilöhahmot jäävät ohuiksi, taustoja ja suhteita ei katsojalle selvennetä melkein ollenkaan. Mitä nyt ne perusasiat: tämä on vaimo, tämä on poika jne. Toiseksikin juonen eteneminen on hidasta, ei siinä mitään mutta lopulta katsoja saa pettyneenä huomata että loppu kumoaa koko elokuvan ajatuksen ja käteen jää yhtä kuin nolla. Kolmanneksi huomasin, ettei sitä suurta kliimaksia tullut oikeen missään välissä vaan koko juoni oli tasaista kuin kiisseli. Kunnes paljastui suuri salaisuus (kuin klimppi kiisselin pinna alta) ja olin hetken äimän käkenä. Myös syvälliset pohdinnat ja filosofiset kommentit jäävät elottomiksi ja latteiksi. Sinänsä harmin paikka. Mutta kyllä juonessa haluaa pysyä mukana sillä halusin koko ajan tietää salaisuuden numeron 23 takana.
Jim Carreyn roolisuoritus on ihan ok ei kuitenkaan parasta, mitä mieheltä voisi odottaa. Carrey otti hyvin rennosti tässä roolissa mutta tarpeeksi vakavasti, jotta sai hahmosta uskottavan. En tiedä johtuiko se Jim Carreystä, että jotkut vakavat kohtaukset saivat minut nauramaan tosissani. Mutta ehkäpä se on ihan hyväkin että leffa jäi kepeäksi, ei tarvinnut ainakaan keskittyä juoneen. Loppu tuli sen verran arvaamattomana, että ihan yllätyin. Jos ei pahemmin ala asiaa pohtimaan, kyllä taatusti yllättyy. Numero 23 on raikas tuulahdus sillä se poikkeaa hyvällä tavalla normaaleista trillereistä/jännitys-elokuvista. Mutta alan harrastelijoille loppu varmasti selviää jo ennen aikojaan eikä elokuvan loppu tarjoa yhtä suurta nautintoa, jos ollenkaan. Muut hahmot ovat juonen kannalta hieman olemattomia, heitä ei pahemmin tarvita eikä heidän läsnäolonsa pöki juonta eteenpäin. Yhtä hyvin Walter olisi voinut olla yksinäinen mies, joka löytää kirjan ja perehtyy siihen jne. Mutta Wlaterin perhe + muut piristävät elokuvaa kummasti.
Ei suositella heikkohermoisille sillä numero 23 koukuttaa oikein kunnolla. Elokuvan jälkeen menin kotiin bussilla 32, käänteisenä 23. Syntymävuoteni 1987 (7+8+9-1=23), laskemalla nimeni kirjaimet (tyyliin a=1, b=2, c=3)ja jakamalla ne kirjainten summalla saa luvun 23, osoitteeni p.katu 1b 26 [26-(1+2)=23] jne.
3/5