Ostin Takun suoraan Taikakuun Kartanosta sen olessa reilun vuoden ikäinen. Ostin sen koska se oli niin kaunis ja hyväluonteinen jo varsana. Vähän villi niinkuin orin pitääkin, mutta muuten todella lempeä ja kultainen tapaus. Sillä on hyvä suku, mutta aika tunnettu tosin. Sen isä on paljon koulua kilpaillut Magnolian Nostalgia, joka sai Takun jo seitsemän vuotiaana esikoisenaan. Isän puolelta löytyy upeita nimiä kuten: VIR MVA Ch Taikatuulen Tähti-Tomu, VIR MVA Ch Kuujärven Merirosvo KTK I 82p. YLA1 SHLA1 KRJ I, VIR MVA Ch RHS Suomineito, VIR MVA Ch Rimurin Lento KTK II, VIR MVA Ch Kuujärven Lennähdys KTK II 76p. KRJ II SHLA3 YLA2, Puron Eveliina KTK II 73p. KERJ III. Eli upea on suku. Koko Isän puoleinen suku on pärjännyt hyvin näyttelyissä sekä kaiessa muussa. Emänä on estepainoitteinen MMS Taikakuu joka on kilapillut jonkin verran, enimmäkseen kenttää ja esteitä. Emällä on sopivan ei tunnettu suku jalostukseen. Kun taas isältä löytyy huippu suku. Takusta kaavaillaan hyvää kenttä hevosta, josta saadaan upeita jälkeläisiä. Hoitaessa Taku on erittäin huomion kipeä, vaikkei sitä helposti näytäkkään, ainakaan jos on tammoja lähellä. Se nauttii jokaisesta harjan vedosta pää vinossa ylähuuli liikkuen. Jos tammoja on lähellä se hörisee ja alkaa heti kovistelemaan niinkuin roin pitääkin. Ei kuitenkaan pure eikä potki ihmisiä. Taluttaessa kuuntelee ihan kiltisti eikä jyrää mihinkään hirnuu ja hörisee vain minkä kerkeää. Silti aina taluttaessa ketju leuan alle, ori se on kuitenkin, ettei tapahdu mitään vahinkoja. Jos sen taluttaa liian läheltä ruunia se saattaa alkaa luimia ja loksautella hampaitaan, yleensä tarpeeksi lähellä jopa potkaisee. Sillä se tietää ja haluaa olla koko tallin kingi. Satulan laitossa tai vyön kiristyksessä se ei sano mitään. Katselee vain korvat hörössä ympärilleen. Suitsiessa se avaa suunsa pienellä avustuksella kun tunkee sormen se suupieliin ja pitää päätä ihan kiltisti alhaalla. Koulua ratsastaessa Takulla on mukavat askeleet istua. Peräänantoon mennessä se vaatii täydellisen istunnan. Jos se kulkee kauniisti peräänannossa se on todella kevyt ratsastaa. Jos taas ei se alkaa kipittää alta järkyttävin poniaskelin. Silloin sen ravia pitää vain hidastaa. Jos se ei mene peräänannossa siltä on vaikea saada edes avoa, koska se on niin kova kädelle. Se hermostuu helposti jos se ei tajua jotakin. Hermostuessaan se pysähtyy ja alkaa hyppiä vähän pystyyn. Sen kanssa pitää pysyä todella rauhallisena ja olla nopea ja kevyt kädellä. Jos jää vähääkään vetämään se poistuu alta. Kouluradalla se on täysin samanlainen kuin kentäläl, eli kaikki riippuu ratsastajasta. Se kyllää osaa jos se haluaa. Esteillä Taku on varma tykki. Se ei katsele mitään esteitä, oli minkä tahansa lainen muuri tai vesieste se hyppää aina. Ongelmana onkin vauhti ja kääntäminen. Yleensä esteillä kannattaa pitää kannukset koska pohje ei mene läpi millään. Ohjasta vain kevyitä johatvia otteita ja ulkoohja pitää olla hyvin tuntumalla tai se karkaa lapaedellä portille. Paino on myös todella tärkeä. Sen hypyt ovat aika korkeitä ja ilmavia. Joskus kun se on oikein innoissaan se saattaa hypätä 30cm ristikon 100 korkeudelta. Taku on muutenkin erittäin rohkea hyppääjä ja löhtee aina vähän turhan kaukaa vaikka ratsastaja ei olisi lähdössä. Sitä ei paljoa haitta vaikka ratsastaja roikkuisi ohjassa ja jäisi joka hypyssä jälkeen.  Kilpailut: - aloitetaan vasta kun täyttää 4.  Jälkeläiset: - ei ole   Kuvien ©. Heini H. |
