o.Katmarin Unikko
"Uuno"
Rek.no:VH-1454/SHRt-730
Synt:1.8.2005 (11v)(ikääntyy:1kk=1v)
Rotu:suomenpienhevonen
Säkä:145cm
Sukup:ori
Kasv.Katin ja Marin talli
Om.Katin ja Marin talli
Väri:tummanrautias
Ko:HeB Re:80cm
Sukutaulu:
| Isä: RTM Räyhähenki | ii: Ch Nerian Eemil KTK I | iii: Kapoeira YLA I |
| iie: Syreenin Quuluisa | ||
| ie: Auroran Onni-Vauhti | iei: Pihkalan Pikku-Vauhti | |
| iee: Onnelan Tiukumieli | ||
| Emä: Katmarin Tuiskutar | ei: S.S. Punainen Aurinko | eii: Vedenhengen Voimanperäinen |
| eie: Enkelin Tähtikirkas Yö | ||
| ee: Katmarin Tuulenhenkäys | eei: Sinivirran Ukkonen | |
| eee: Tuonelan Joen Neito |
Luonne:
Yleisesti sanottuna Uuno on kova kalloinen, ehkäpä hiukan vatipääkin. Ori nuorukaiselle täytyy tehdä asiat selväksi monta kertaa, sillä herra tuppaa "unohtelemaan" asioita.
Hoitaessa herramme on oikein ihana ja lutuinen tapaus. Hali tuulella ollessaan ukkeli osoittaa kaksijalkaisille ystävilleen mielellään hellyyttä ja nauttii rapsuttelusta ja ihmisten seurasta. Harmi vain ettei Uuno aina tajua voimiaan ja saattaa osoittaa hellyyttään nuoren oripojan kovin ottein. Ja kun hoidettava ihminen poikaa kieltää, on tuo niin kovasti loukkaantunut. Kuitenkin pian unohtaa suutahduksensa ja aloittaa usein jälleen hellyyden osoittelun, monesti jopa hellemmin.
Toki Uunolla on huonoja päiviä jolloin seistään takapuoli karsinan ovelle päin korvat luimussa, ja ollaan niin kauhean pelottavia, että. Ei kuitenkaan silloinkaan pure taikka edes potki, vaikka mieltään saattaa muilla konsteilla osoittaa. Herran alkaessa esittämään ja uhittelemaan, riittää tuolle usein terävä kielto, jos kieltoa ei ota kuuleviin korviinsa, niin usein kielto ja läppäisy tehoavat.
Uunon lempi "jäynä" on napata harjasanko hampaisiin ja heilutella sitä niin kauan ilmassa, että varmasti kaikki harjat ja muut hoito välineet lentelevät ympäriinsä hurjan kolinan saattelemana.
Varustettaessa Uuno on varsin helppo tapaus, kuolaimet se ottaa hetken maanittelun ja hammaslomasta kutittelun jälkeen varsin mallikkaasti suuhunsa, kun kuolaimet on suussa käy suitsiminen kuin tanssi. Tosin turpa remmiä kiristäessä saattaa herra nostaa päänsä niin ylös kun vain saa, mutta laskee päänsä joko omatoimisesti tai suitsijan vetäessä pään alas. Satulaa laitettaessa Uuno yleensä luimii, ei se kuitenkaan yleensä tee elettäkään näykätäkseen. Jos kovin kovaotteinen olet niin ei se toki ihmekään ole jos Uuno näykkäisee. Satula vyötä kiristettäessä Uuno heiluttaa etujalkaansa niin, että kavio ja hiukan säärtä osuu voimalla ja äänekkäästi karsinan oveen. Eikä herra lopeta etujalallaan potkimista ennen kuin rapsutat sitä kainalosta. Uuno ei pullistele.
Taluttaessa Uuno saattaa ryykätä päälle nuoruuden intoaan, ei se raukka tajua kuinka hurjan voimakas ja suurikin eläin se on. Sen takia Uunon kanssa pitää olla tarkkana. Varsinkin tarhaan/laitumelle vietäessä Uuno on pörheänä, se huutele tammoille ja tanssahtelee, saattaa koittaa lähtä viemäänkin. Tarhasta/Laitumelta pois tuotaessa Uuno on usein varsin rauhallinen, mitä nyt saattaa tammoille huudella ja vähän tanssahdella. Mutta se nyt on täysin normaalia orin toimintaa. Osaahan Uuno kunnollakin olla miltei missä tilanteessa vain, mutta se kunnolla olokin riippuu ihan päivästä ja siitä, kuinka energisella tuulella herramme on.
Ratsastettaessa Uuno on reipas ja energinen, kuitenkin herran askelluksessa ja olemuksessa on sitä jotain upeaa kouluhevosta. Poika nauttii uuden opettelusta, mutta tosiaan tuppaa unohtelemaan liikkeitä ja käskyjä. Tarpeeksi monen kertauksen jälkeen liikkeet ja käskyt jäävät varmasti herran mieleen sen loppu elämän ajaksi. Uuno nauttii onnistumisesta ja kehuista. Uuno on suhteellisen helppo saada polkemaan alleen ja kulkemaan kauniisti. Esteillä kuumuu ja silloin on ratsastajan parempi olla kokenut ratsastaja, joka osaa ratsastaa kuumilla hevosilla, eikä tipahda ensimmäisten pukkien vuoksi.
Maastossa laukatessa ja esteitä pomppiessa Uuno kuumuu, mutta on kuitenkin lähes kokonaan maastovarma, eikä turhia säiky. Ja yleensä jos säikähtää, hätkähtää vain ja mahdollisesti ryntää muutaman askeleen eteen päin. Lähtee harvemmin käsistä, paitsi tosiaan maastoesteillä ja normaaleilla esteillä riski on olemassa hivenen suurempana kuin esim. koulua ratsastettaessa.
Kilpailu tilanteessa Uuno on aivan kotonaan, herra ei pahemmin stressaa, mitä nyt tietenkin hiukkasen ainakin silloin jos ratsastaja stressaa. Kisapaikalla pitää olla varsin pörheänä ja tanssahdella ja pitää ääntä. Uuno tuntuu rakastuneen ääneensä aina kisoissa. Ei Uuno onneksi kuitenkaan lähde lätkimään, vaan tyytyy pysymään taluttajansa/ratsatajansa hallinnassa. Sen verran fiksu eläin tämä suomen junttura kuitenkin on.
Kuskaukset sujuu yleensä ongelmitta. Ja jos ei ihan suoraan vinkkaan/traikkuun kävele, niin kyllä pelkällä maanittelulla ja lahjonnalla saadaan herra sisälle ongelmitta.
Matkustajana Uuno on rauhallinen kuin mikäkin kokenut konkari. Tuntuu miltei nauttivan matkustamisesta. Kuitenkin kun päästään vinkasta/traikusta ulos, lastaus siltaa pitkin peruutetaan vauhdilla, mutta varovasti ja pihamaalla hirnutaan tervehdys huudot.
© Wolkke-tätönen
Kilpailut:
paikka / pvm. / laji / luokka / sijoitus
Jälkeläiset:
sukup. / synt. / varsa / isä
Kuvagalleria:
