Hoitaessa Viiru on mukava ja kiltti. Se istuu kiltisti harjattavana, ja koska se pitää huolen turkistaan ei sillä ole takkuja, jotka sattuisivat,kun niitä harjataan. Viiru inhoaa vettä, eikä mene suihkuun tai kylpyyn kuin pakottamalla. Joskus Viirultakin pitää kynnet leikata. Pidämme kissojemme kynnet nimittäin lyhyinä. Viiru inhoaa kynsien leikkuuta. Se sähisee ja saattaa raapaista ihan kunnollakin, kun yrittää leikata kynsiä. Päättäväisyydellä ja kivunsietokyvyllä Viirunkin kynnet saadaan leikattua. Voihan tietty pistää hanskatkin käsiin, niin säästyy naarmuilta.

Viiru saa olla ulkona aina kun vain tahtoo. Ja sisällehän se pääsee kissanluukun kautta. Joskus Viiru saattaa pyydystää jotain päästäisiä, myyriä tai sisiliskoja, mutta ei se niitä syö. Jättää rappusille tai tuo sisään asti. Keittiön matolle yleensä. ;)

Vanhahan Viiru jo on, mutta kyllä tässä vielä aiotaan kitkutella jonkin matkaa yhdessä. Viiru on hyvässä kunnossa ja vielä yhtä elämäniloinen kuin nuorena pentuna. Käymme tarkistuttamassa Viirun useammin kuin muut, koska emme tahdo mitään yllätyksiä. Kun aika tulee, niin se tulee, jos Viirulle tulee jotain vanhuuden sairauksia annamme sille armokuoleman. Pidämme Viirua nyt vähän enemmän sisälläkin, tosin ei sillä useimmiten enää mitään halujakaan ole mennä ulos. Joskus kauniina kesäpäivänä tumman autoni päälle makailemaan. Viiru on kaikkein ensimmäinen kaikista eläimistäni, sain sen 5 vuotiaana ja siitä lähtien olemme yhdessä olleet. Meillä on ollut todella ihana yhteinen menneisyys.