Rontti, Rontti, Rontti. Nimi on harhaanjohtava, sillä Rontti-herramme on kaikkea muuta kuin rontti (a.k.a lurjus, hunsvotti, heittiö, roikale). Valjakkopainotteisten ja suvuttomien tuontiemme treffien jälkiseuraus on kaikin puolin täydellinen pakkaus (mitenkäs meille aina siunaantuu tällaisia hevosia talliin ;)...), joka on sulattanut ainakin kasvattajansa sydämen täysin.
Jo varsasta asti Rontti on ollut energinen ja innokas, joten kouluttaminen on sujunut talutuksesta aina valjakkokiemuroihin nopeasti ja ilman harmaita hiuksia. Rontista jos kenestä voi sanoa, että tässä on vanhempiensa poika - niin paljon herra on perinyt vanhempiensa karismaa, liikkeitä ja itseluottamusta. Rontilla ratsastettaessa olo on leijuva herran yllättävän kevyiden ja ilmavien askeleiden takia (no juu, on Rontin koosta johtuvilla hehtaariaskeleillakin osansa vaikutelmaan). Rontti ei pirtsakasta luonteestaan huolimatta kuitenkaan ryöstele tai saa riemukohtauksia, joten herra on helppo käsitellä niin ratsailta, kärryistä kuin maan kamaraltakin.
Rontti antaa lastata itsensä mukisematta, sillä traileriin tuli tutustuttua jo pikkuvarsana äipän kanssa. Trailerissa Rontti on matkan aikana hiljainen, mutta jos paikalle päästyä herran jättää seisoskelemaan paikalleen pitkäksi aikaa, alkaa kopista kuulua pieniä huomautteluja kopinan ja kopsuttelun muodossa. Rontti viihtyykin kisapaikoilla trailerin sivuun kiinnitettynä, mistä saa seurattua tapahtumia ja houkuteltua ohikulkevia ihmisiä rapsuttelemaan. Kovin orimainen Rontti ei vielä toistaiseksi ole, joten yleensä muiden hevosten kanssa tullaan hyvin toimeen. Asia "korjaantunee" ensimmäisen tammavierailun myötä, joten nautitaan tästä nyt niin paljon kuin mahdollista ;).
Kuten arvata saattaa, on Rontti myös helppo hoidettava. Herra pysyy paikoillaan, ollaan sitten harjaamassa, pesupaikalla tai laittamassa valjaita niskaan. Kengittäjä ja eläinlääkäri ovat ihmisiä siinä kuin muutkin, eikä Rontti aiheuta hämminkiä näiden käsiin joutuessaan. Rontti viihtyy kentällä siinä missä maastossakin, mutta uiminen on pojan mielestä erittäin kiva harrastus ja järvelle mennäänkin aina erityisen reippain askelin ja korvat hörössä.
Rontin kanssa tullaan painottamaan valjakkoajoa vanhempien tavoin. Ehkä parissa koulu- tai työhevoskisassa saatetaan käydä, mutta ensisijaisesti keskitytään VVJ:n kisoihin ja ehkäpä myöhemmin myös samaisen jaoksen laatuarvosteluun. Näyttelyissä käydään jo varsana, ja esikantakirjaan pääseminen olisi hienoa, kantakirjasta nyt puhumattakaan. Siitoskäyttöön Rontti siirtyy aika myöhään, luultavasti vasta loppukesästä/alkusyksystä 2007. |
