Beracles


Uroksen tassut ovat sitten oikeasti kokonaan puhtaan valkoiset. Nuo harmaat ovat vain sössitty valkoisen varjostusyritys.

Nimi: Beracles
Lempinimet: Berac
Sukupuoli: Uros
Ikä: n.4 vuotta
Rotu: Sekarotuinen. Sisältää luultavasti ainakin samojedia.
Lauma: Laumaton

Ulkonäkö: Berac on pää turkinväriltään punertavan ruskea, lähes oranssi. Uroksen kaikki tassut ovat lumen valkoiset, sekä myös ihan uroksen hännän kärki. Uroksen kaulassa on tumman sininen kravatti ja pystyissä korvissa molemmissa on kaksi kultaista rengasta.

Rakenne ja koko: Uros on rakenteeltaan melko raskasrakenteinen ja lyhyt jalkanen, mutta tuota vaikutelmaa lisää vielä entisestään uroksen tuuhea ja pitkä, samojedinkoiramainen turkki, joka on tuuhea joka paikasta, mutta pisintä karva on uroksen kaulassa, rinnassa ja vatsassa. Uroksen häntä on tuuhea ja puoli pitkä. Uroksen pää on pyöreä ja melko iso muuhun kehoon verrattuna, mutta ei uros silti mikään läskipää ole. Tassut ovat isot ja voimakkaat ja kantavat hyvin raskastekoista urosta paksussakin hangessa. Berac on ollut syntymästään asti täysin sokea, joten sen molemmat silmät ovat samean harmaan väriset eikä niillä näe yhtään mitään, ei edes valoja.

Luonne: Berac on ollut jo pitkään melko lailla erakoitunut luonne, eikä se juuri välitä seurasta vaan muita tavatessaan se mieluiten etsii sopivan tilaisuuden perääntyä ja kaikkoaa sitten paikalta. Uroksen sokeus on tehnyt siitä myös erittäin epävarman ja ehkä myös jopa pelokkaankin. Uros ei osaa kunnolla luottaa oikeastaan kehenkään ja sen luottamuksen ansaitseminen on pitkä ja vaikea prosessi ja jo ansaittukin luottamus on helppo hajottaa pettämällä hiemankin urosta. Karasuja uros välttelee oikein erityisesti, sillä tietää heidän yleensäkin ovat todella murhanhimoista väkeä. Taistelu tilanteisiin joutuessaan uros yrittää yleensä puhua asiat selviksi, mutta jos se ei auta niin ei se todellakaan karkuunkaan lähde vaan se kohtaa hyökkääjän, vaikka sen mahdollisuuden voittaa ovatkin melko lailla minimaaliset, sillä uros ei näe hyökkääjää, eikä muutenkaan ole koskaan saanut mitään erityistä taistelu koulutusta. Pennut ovat kaikista maailman olennoista lähinnä uroksen sydäntä ja niiden kanssa se viettää mielellään aikaansa samoin kuin myös luonnossa kuljeskellen ja lintujen ääniä ja puiden lehtien havinaa kuunnellen. Rauhallinen ja epäluuloinen koira uros siis on hän.

Menneisyys: Berac syntyi ihan Clichén alueiden rajoilla. Uroksen äiti oli japanilaisen vanhan rouvan kotikoira ja isä villikoira, luultavasti Hakucho laumaan kuuluva tai ainakin niin Beracille hänen äitinsä kertoi. Berac syntyi sokeana ja heikkona, paljon aikaisemmin kuin sen olisi pitänyt, joten liian pieninä syntyneistä pennuista kaikki muut kuolivat paitsi Berac. Heikko fyysinen kunto ei kuitenkaan lannistanut pienen uroksen vapauden tahtoa ja jo puolivuotiaana uros alkoi liikuskella yksinään pitkin pienen ihmiskylän kapeita katuja ja uros oppi, että myös kylän ulkopuolella oli elämää. Uros tapasi useita Clichén mailta tulleita villikoiria ja kertoi heistä aina iltaisin ja innoissaan äidilleen, joka kertoi sitten, että Beracin isäkin oli yksi noista villikoirista. Tuo tieto vain lisäsi uroksen kiinnostusta ulkomaailmaa kohtaan sokeudestaan huolimatta se päätti lähteä kylästä vapauteen vähän ennen kuin oli täyttänyt yhden vuoden. Vähän ennen lähtöään urokselle oli vanhan rouvan siskon poika kiertänyt komean kravatin kaulaan ja pistänyt neljä reikää uroksen korviin, mutta noista uros ei juuri välittänyt. Urokselle ei juuri tuottanut vaikeuksia hylätä äitiään, koska hän tiesi äitinsä olevan onnellinen ainoastaan ihmisten parissa, kun taas Berac ei voinut elää onnellista elämää ihmisten valvonnassa. Uros tunsi vapauden kaipuun sisällään ja se juoksi useita päiviä, kunnes saapui Clichén maille ja tapasi eräällä metsäaukiolla kauniin, täysin lumen valkean naaraan. Naaras oli metsästänyt komean peuran ja nuorukaisen nähdessään se tarjosi mielellään saaliistaan myös Beracille, joka otti avun hyvillä mielin vastaan. Berac vaelsi naaraan perässä muutaman päivän ja naaras opetti sille kaikkein välttämättömimpiä asioita, joita Berac tarvitsisi vapaudessa. Eräänä aamuna naaras oli kuitenkin kadonnut Beracin herätessä ja uros lähti vaeltamaan yksin. Silloin tällöin hän tapasi muita koiria ja susia, joskus vihamielisiäkin, mutta silti sokea uros selvisi hengissä vaikeinakin aikoina ja on nyt jo täysikasvuinen ja miettii, että mahtaakohan se koskaan enää löytääkään isäänsä, jota se alun perin vapauteen tuli etsimään.

Pelaaja: Sofu
Roolipeli:Cliché
1