Vzloofile 1.000124
Vzloo-Suomi

   Maailman paras ja ainoa (onneksi) Vzloo-kielen sanakirja   

Vzloofile 1.000124
Vzloo-Suomi
Vzloo rodkab blop nord vard


Ei ole täysin mahdotonta, että Vzloo-kielen puhujia löytyisi jostakin. Tietääksenä yhtään Vzloota puhuvaa olentoa tai henkilöä ei ole löydetty, mutta sehän ei tarkoita, että sellaista ei olisi. Tässä Vzloo-Suomi-sanakirja ensimmäinen versio! (versio 1.000124, jos tarkkoja ollaan)
-b
Vastakohta. Sanan Bloo vastakohtaversio Bloob on sananmukaisesti käännettynä ei-Bloo, tai ilman-Bloota.
Blop
paras, hyvin, voittoisin tai mitä tahansa sinnepäin viittaavaa.
File
jotain, joka on tehty. Vzloofile, 'jotakin joka on tehty Vzloosta tai aiheena Vzloota käyttäen'.
Ka
mikä tahansa litteä tai ohut esine, jonka voi rikkoa. Esimerkiksi (kirjan)sivu, lautanen, CD-levy tai vanerinpalanen. Monikossa Kapa.
Kab
Sanan Ka vastakohta, ei-Ka.
Meda
mies, miespuolinen
Moda
joukko
Nord
ja tai etelä. Siis 'ja' tai 'etelä'.
Rod
kirja, teksti tai mikä tahansa vehje tai esine jossa on kirjaimia.
Rodkab
Intenet-teksti. Sananmukaisesti rod-kab, eli kirja-sivutta. Eli kirja (=tekstiä) sivutta. (=ilman varsinaisia sivunnumeroita tai sivunvaihtoja)
Vard
ainoa, se mitä on vain yksi, tai yksinkertaisesti numero 'yksi'.
Veda
nainen, naispuolinen
Vzloo
Vzloo-kieli, sen puhuja, (monikko Vzloos) yleisnimitys mille tahansa alueelle jossa kielen puhujia asuu, tai sana pienelle saviselle ulostekupille.
Urp
sana, koppakuoriainen tai yleisesti huononmerkkisenä pidetty auto.
Urpurp
sana- tai synonyymikirja tai -lista. Sananmukaisesti urp-urp, sana-sana.
Lisää tulee, kun inspiraatio iskee taas...

Verbien muodostaminen


Verbit muodostetaan suoraan substantiiveista, numeraaleista tai adjektiiveista, lisäämällä alkuun j- jos sana alkaa vokaalilla, ja jo- jos sana alkaa konsonantilla.
Esimerkiksi sanasta Urp, 'sana', saadaan verbi 'sanoa' tai 'puhua' lisäämällä sen alkuun j-. (koska se on vokaalialkuinen) Eli, Vzloossa verbi 'puhua' on jurp. Vzloon kielessä on yksi poikkeus 'puhua'-verbin kohdalla. Puhua on jurp, mutta erityisesti vzloon puhumiselle on sana vaz. Toinen esimerkki: Sana Blop merkitsee yleensä parasta, voittoisaa tai hyvintä. Siitä muodostetaan verbi 'tehdä jotakin parhaimmin, hyvimmin tai voittoisimmin' lisäämällä jo-, jolloin tulos on joblop.

Tekijä


Tekiä sijoitetaan lauseessa aina ennen verbiä ja apuverbejä. Vzloo-kielen mahdollisia tekijöitä ovat:
Aia
Minä
Duo
Sinä
Uujurpb
Joku muu joka ei puhu
Uuvaz
Joku muu joka puhuu Vzloota
Uuvazb
Joku muu joka ei puhu Vzloota

Perusosia ovat Aia, minä, Duo, sinä ja Uu, joku muu.
Moaia
Minun kansani/joukkoni/seurani
Moduo
Sinun kansasi/joukkosi/seurasi
Mome
Joukko, jossa on vain miehiä
Move
Joukko, jossa on vain naisia
Modme
Joukko, jossa on enimmäkseen miehiä
Modve
Joukko, jossa on enimmäkseen naisia
Moda
Joukko, jossa miesten ja naisten suhdetta ei voi määritellä

Perusosia ovat -me, mies, -ve, nainen ja mo-, (yksinään moda tai mod) joukko.

Aikamuodot


Vzloo-kielen aikamuodot muodostetaan hyvin yksinkertaisesti. Verbeihin eivät aikamuodot vaikuta, vaan verbit eteen lisätään aikaa ilmaiseva apuverbi. Näitä ovat:
ara
Jotain joka tapahtuu nyt. Nykyhetki.
bara
Jotain joka on jo tapahtunut. Mennyt.
lara
Jotain joka tulee tapahtumaan. Tuleva.
Näitä voidaan myös yhdistellä. Järjestys on aina ara-bara-lara-verbi.
ara bara
Jotain joka on ollut ja on edelleen.
ara lara
Jotain joka on ja tulee olemaan. (pysymään)
bara lara
Jotain joka on poistunut, mutta tulee palaamaan. (on ollut, ei ole nyt mutta tulee olemaan)
ara bara lara
Jotain joka on ollut, on edelleen ja tulee olemaankin. (jotain joka on ikuisesti)
Esimerkki. Verbin jurp merkitys on 'puhua'. Moaia ara jurp merkitsisi 'minun kansani puhuu', uuvaz bara urp olisi 'joku joka osaa puhua vzloota on puhunut', ja aia lara jurp 'tulen puhumaan'. Aia ara bara lara jurp olisi 'olen puhunut, puhun ja tulen puhumaankin' tai 'puhun ikuisesti'.

Numeraalit


Vzloo-kielen numerojärjestelmä pohjautuu lukuun 3. Lukua 1 edustaa sana Vard, lukua 2 sana Plort, ja lukua 3 sana Kuskus. Luku neljä muodostuu Kuskusvard, eli kolme+yksi. Viisi on Kuskusplort, eli kolme+kaksi. Kuusi on Wekuskus, eli kolme kertaa kaksi. We-sanan merkitys on 'kaksi kertaa'. Seitsemän on Wekuskusvard, eli taulukkomuodossa näin:
1Vard
2Plort
3Kuskus
4Kuskusvard
5Kuskusplort
6Wekuskus
7Wekuskusvard
8Wekuskusplort
9Shikuskus (kolme kertaa kolme)
10Shikuskusvard (kolme kertaa kolme ja yksi)
11Shikuskusplort
12Kakkuskus (Kak, eli 'neljä kertaa')
13Kakkuskusvard
14Kakkuskusplort
...Ja niin eteenpäin. Kertojia ovat
*2We-
*3Shi-
*4Kak-
*5Virt-
*6Mirt-
*7Kort-
*8Blart-
*9Dirt-
Dirtkuskusplortin, (9*3+2) eli 29:n jälkeen järjestelmä muuttuu hieman.
29Dirtkuskusplort
30Dikuplo-vard (eli 29 [lyhennettynä DIrtKUskusPLOrtista]+1)
31Dikuplo-plort
32Dikuplo-kuskus
33Dikuplo-kuskusvard
34Dikuplo-kuskusplort
35Dikuplo-Wekuskus
36Dikuplo-Wekuskusvard
37Dikuplo-Wekuskusplort
38Dikuplo-Shikuskus
Ja niin edespäin.
Luvun Dikuplo-Dirtkuskusplortin (29+29 eli 58:n) sijaan voidaan käyttää lukua Wedikuplo, eli 'kaksi kertaa dikuplo (29)'. Sen jälkeen järjestelmä jatkuu seuraavasti:
58Wedikuplo (tai Dikuplo-Dirtkuskusplort)
59Wedikuplo-vard
60Wedikuplo-plort
61Wedikuplo-kuskus
62Wedikuplo-kuskusvard
63Wedikuplo-kuskusplort
64Wedikuplo-Wekuskus (eli 'kaksi kertaa dikuplo (29) plus wekuskus (kaksi kertaa kolme, 6))
Ja niin edespäin pitkän aikaa...
Didikuplo-Dirtkuskusplortin (261+29 eli 290:n) jälkeen aletaan taas samalla tavalla:
290Didikuplo-Dirtkuskusplort
291Didikuplo-Dikuplo-vard (eli 290+29+1)
292Didikuplo-Dikuplo-plort
...
580Didikuplo-Didikuplo-vard (290+290+1)
581Didikuplo-Didikuplo-plort
582Didikuplo-Didikuplo-kuskus
583Didikuplo-Didikuplo-kuskusvard
584Didikuplo-Didikuplo-kuskusplort
585Didikuplo-Didikuplo-Wekuskus
586Didikuplo-Didikuplo-Wekuskusvard
587Didikuplo-Didikuplo-Wekuskusplort (290+290+(2*3+1)=587)
Ja niin edespäin...

Ohjeet Länsimaalaisesta numerojärjestelmästä Vzloohon muuttamiseksi ja toisinpäin
Länsi->Vzloo
  1. Jos luku on suurempi kuin 261, vähennä siitä 261 niin kauan, että jäljellä oleva osa on pienempi kuin 261. Lisää Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Didikuplo- kuin otit 261:sia pois länsimaisesta luvusta.
  2. Jos luku on suurempi kuin 232, vähennä siitä 232 niin kauan, että jäljellä oleva osa on pienempi kuin 232. Lisää Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Blartdikuplo- kuin otit 232:sia pois länsimaisesta luvusta.
  3. Jos luku on suurempi kuin 203, vähennä siitä 203 niin kauan, että jäljellä oleva osa on pienempi kuin 203. Lisää Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Kortdikuplo- kuin otit 203:sia pois länsimaisesta luvusta.
  4. Jos luku on suurempi kuin 174, vähennä siitä 174 niin kauan, että jäljellä oleva osa on pienempi kuin 174. Lisää Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Mirtdikuplo- kuin otit 174:sia pois länsimaisesta luvusta.
  5. Jos luku on suurempi kuin 145, vähennä siitä 145 niin kauan, että jäljellä oleva osa on pienempi kuin 145. Lisää Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Virtdikuplo- kuin otit 145:sia pois länsimaisesta luvusta.
  6. Jos luku on suurempi kuin 116, vähennä siitä 116 niin kauan, että jäljellä oleva osa on pienempi kuin 116. Lisää Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Kakdikuplo- kuin otit 116:sia pois länsimaisesta luvusta.
  7. Jos luku on suurempi kuin 87, vähennä siitä 87 niin kauan, että jäljellä oleva osa on pienempi kuin 87. Lisää Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Shidikuplo- kuin otit 87:sia pois länsimaisesta luvusta.
  8. Jos luku on suurempi kuin 58, vähennä siitä 58 niin kauan, että jäljellä oleva osa on pienempi kuin 58. Lisää Vzloo-lukuun alkuun niin monta kertaa Wedikuplo- kuin otit 58:sia pois länsimaisesta luvusta.
  9. Jos luku on suurempi kuin 29, vähennä siitä 29 ja lisää lukuun Dikuplo.
  10. Jaa jäljellä oleva luku kolmella. Etsi tuloksen mukainen kerroin taulukosta, lisää lukuun se, ja heti sen perään 'kuskus'.
  11. Jos jakojäännös oli 1, lisää luvun loppuun vard.
  12. Jos jakojäännös oli 2, lisää luvun loppuun plort.
Esimerkki: Mitä on luku 300 Vzloossa?
300 on suurempi kuin 261, joten siitä vähennetään 261. Jäljelle jää 39. Vzloo-lukuun lisätään ohjeessa mainittu Didikuplo-. 39 on suurempi kuin 29, joten siitä vähennetään 29 ja jäljelle jää 10. Vzloo-luku on nyt Didikuplo-Dikuplo-. Jäljellejäänyt 10 jaetaan kolmella. Tulos on 3.333. 3 kertaa 3 on 9, joten jäljellä on vielä 1. Kolmen (eli kymmenen jaettuna kolmella) kerroin Vzloossa on Shi. Shin perään laitetaan kuskus, ja jakojäännös oli yksi, eli Vzloossa vard. Lukuun lisätään siis Shikuskusvard. Lopullinen luku on Didikuplo-Dikuplo-Shikuskusvard, eli 261+29+3+1.
Vzloo->Länsi
Vzloo-kieli, kaikki sanat merkityksineen, sen numerojärjestelmä ja numerot ovat vain, ainoastaan ja pelkästään Olli Toivasen keksimiä. Jos kopioit näitä juttuja, mainitse aina lähde, tai tekijä suuttuu. 1